Huono ja vielä huonompi

taidettako

Voisiko tämä olla taidetta?

 

Joku viisas on joskus sanonut, että niin on monta mieltä kuin on miestä. Tämä pätee moneen asiaan taiteesta, kulttuurista ja yrittäjyydestä palkkatyöhön. Yksi on hyvä ja toinen ei välitä pätkääkään vaan huiskii menemään.

ARS-taidenäyttelyt ovat aina hätkähdyttäneet tuomalla taiteen tyyssijoihin mitä kummallisempia luomuksia. Liekö ollut joskus 1990-luvun puolivälin tienoilla - aivan ARS:in alkuvuosina - kun Ateneumin taidemuseo sai tuta ihmisen eritteitä ja suhisevia puita, joita mekaniikka piiskasi puolelta toiselle. Tämäkö taidetta? -kysyttiin silloin.

Joitakin vuosia sitten Kiasmassa nähtiin mätänevä lehmänraato, joka tosin täytyi vaihtaa kesken näyttelyn siitä irtoavan löyhkän vuoksi. Kiasmahan säväytti jo vuosituhannen alussa esittämällä maailmalla (kyseenalaista?) mainetta saavuttanutta Teemu Lehdon kissantappovideota. Nykytaidetta nykytaiteen museossa.

Eihän muu maa tässä suinkaan mustikaksi jää. Edelleen 1990-luvulla Yhdysvalloissa kohistiin "löytätaiteesta", jossa hylätty vessanpönttö komeili nurkassa sulassa sovussa ruosteisen lapion kanssa.

Kertovatko nämä esimerkit siitä, mihin ihmiset ovat yleensäkin menossa? Väkivalta lisääntyy, piittaamattomuus muista ja suunnaton itsekkyys lisääntyvät.

Esittävää vai ei?

Taide on aina luonut ristiriitaisia tunteita. Yksi tykkää ja toinen vihaa. Vähän kuin äidit ja tyttäret - yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta. Keskustelua on käyty jo satoja vuosia siitä, mikä on taidetta ja mikä ei. Täytyykö maalauksen ja patsaan esittää jotain vai ei?

Helsingissä käytiin aikoinaan keskustelua Paasikiven patsaasta.  Kolmen kivipaaden rykelmä. No, Paasikivi - kivipaasi.

Patsaat ovat muutenkin maailmanlaajuisesti kovin erilaisia tunteita herättäviä vekottimia. Taiteilijat ovat veistäneet ja valaneet "suur"miesten päitä ja pystejä. Niitä on pystytetty näkyville paikoille. Kun valta tai vallitseva järjestelmä on muuttunut, päitä pudotetaan vauhdilla ja patsaat vedetään nurin. Siitä on tullut huonoa taidetta.

Alastomat Barbiet?

Eräs huonon taiteen (crap art) palkinto"gaala" pidetään - tai pidettiin vuosittain Somersetin kylässä, Englannissa. Erääseen Turnip (lanttu) -kisaan lähetettiin muun muassa "Villen yrjöt" sekä "pöksytön häkki", jossa oli alastomia Barbie-nukkeja.

Hmm, mielenkiinnolla odotan tämän "esittävän" taiteenmuodon rantautumista Kiasmaan.

Joskus sitä miettii, mitä liikkuu niiden ihmisten päässä, jotka tekevät taidetta ihmisen eritteistä - pissaavat pulloon ja voilá - taideteos on syntynyt. Tai masturboivat kankaan edessä, heittävät tuhkaa päälle ja signeeraavat työn.

Toisaalta onhan meillä Suomessa oma "Huutajat" -lauluyhtye, joka on niittänyt mainetta ja kunniaa  eri puolilla maailmaa.s

Ehkä minä olen vaan jo liian vanha ymmärtämään nykyaikaa. Vaikka pidän niin modernista musiikista kuin taiteestakin, ehkä minun modernini on jäänyt viime vuosituhannelle.




Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen