Palaa takaisin edelliselle sivulle

Miten kotoutetaan ja integroidaan kuntaliitoskuntien identiteetti ja kulttuuri

Ulla Maria Hoikkala, 16.5.2014


Ulla Maria Hoikkala

Kouvolassa yhdistyi kuuden kunnan identiteetti ja paikalliskulttuuri.

Kouvolassa yhdistyi kuuden kunnan identiteetti ja paikalliskulttuuri.




Kouvolan kaupungin rakennettu kulttuuriympäristö sai jättipotin kuntaliitoksessa vuonna 2009, kun kuusi identiteetiltään lähes tasavahvaa kuntaa muodosti uuden kaupungin.


Anjalankoski ja Kuusankoski toivat liitokseen oman vahvan teollisen identiteettinsä, Elimäki vahvan maaseutu- ja viljelykulttuurin sekä kartanokulttuurin ja Mustilan Arboretumin. Jaalan myötä Kouvolasta tuli yksi suurimmista kesäasukaskunnista ja Verlan maailmanperintökohteen isäntäkunta. Entisen emäpitäjä Valkealan myötä Kouvolaan palasi varuskuntakulttuuri ja siitä tuli Repoveden kansallispuiston isäntäkunta.

Entisestä virkamieskaupungista tuli kertarytinällä Suomen 10. suurin kaupunki, jossa rakennettu kaupunkiympäristö oli monitasoista, rikasta ja vaihtelevaa.

Muutoksesta on kulunut jo viisi vuotta, mutta entiset kuntarajat nousevat edelleen korkealle Kouvolan sisällä. Rikasta kulttuuriperimää ei ole pystytty hyödyntämään vaan se on osin jopa ajettu alas.

Voimakas rakennemuutos myllertää edelleen Kouvolaa eikä taloudellinen kurimus helpota tilannetta. Paperi- ja puuteollisuuden alasajo on vaikuttanut ympäröivien kuntalaisten mielialaan, jota nykyisten päättäjien tiukka kulttuurin ja palveluiden keskittäminen vanhan Kouvolan keskustaan entisestään voimistaa.

Tällainen toimintaympäristö tekee asutun kaupunkikulttuurin kehittämisestä kovin yksipuolista ja epätasaista. Vaarana on lisäksi perinteiden kuihtuminen ja katoaminen.

Päättäjiltä vaadittaisiin nyt rohkeutta katsoa totuutta silmiin ja myöntää, että suurteollisuus alueella on mennyttä aikaa. Heidän olisi syytä olla kriittisiä ja omata rohkeutta etsiä uusia mahdollisuuksia historiasta ja koko laajan alueen valtavasta kulttuuriperinteestä.

Työväen asuntokulttuurin esimerkki

sonck2
Kuusankosken vahva teollisuusperinne ja työväenasuntorakentaminen syntyivät ja kehittyivät Kymin Osakeyhtiön myötä. Työväen asuttaminen oli priorisoitu korkealle tehtaanjohtajien - patruunoiden - arvolistalla. Toki tässäkin on havaittavissa eroja, kun lähialueen tehdasympäristöissä oli monenlaista johtamiskulttuuria - toinen rakensi kokonaisen kunnan työläisilleen asuntoineen, palveluineen ja toimintoineen, kun taas toinen vähät välitti siitä, vaikka työläiset olisivat asuneet teltassa.

Ensimmäisen tyylin johtajuudesta todisteena ovat monet Kuusankosken yleiskaavassa suojellut työväenasuntoalueet, jotka ovat luoneet vahvan leiman koko alueen luonteelle ja toimintakulttuurille. Paikallinen identiteetti identifioituu Kuusankoskella tehtaaseen, jossa sukupolvi toisensa jälkeen on käynyt työssä ja jäänyt sieltä eläkkeelle.

Kouvolan kaupungin päättäjillä onkin velvollisuus päättää, mihin suuntaan kaupungin identiteetti käännetään. Tuleeko siitä tuuliviiri, joka muuttaa suuntaansa aina kun jotain uutta tulee vastaan. Vai rakennetaanko alueelle sen historiaan pohjautuva ja sitä kunnioittava identiteetti, jossa hyödynnetään koko alueen valtavaa kulttuurista perintöä.

Kuusankoskelaislähtöisen Kari Immosen viesti on, että kulttuuri ei ole jäännöserä, jota rahoitetaan sitten kun kaikki muut ovat osansa saaneet. Se on tapa, jolla ihmiset ja yhteisö ovat olemassa.





Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen