Palaa takaisin edelliselle sivulle

Kairon halveksitut jätteenkerääjät

Kierrätyksen ammattilaisia

Päivi Arvonen, 25.4.2014


  • Päivi Arvonen


  • Päivi Arvonen


  • Päivi Arvonen




Kairon kaoottisen liikenteen keskellä aasi- ja hevosvankkurit ovat tuttu näky.  Monet likaisenmustat aasit vetävät perässään jätesäkeillä ja muovipusseilla lastattuja täpötäysiä kuormia. 



Vankkureita ohjastavat nuoret pojat ovat mustempia kuin nokikolarit. Pojat ohjastavat kuormansa laitakaupungille Mokattamin kaupunginosaan, yhteen Kairon viidestä jätteenkerääjien kylästä. Nämä nuoret jätteenkerääjät ovat jo kolmannen polven kierrätysammattilaisia, zabbaliineja. Nimitys tulee Egyptin arabian roskaa tarkoittavasta sanasta. 



Kahdenkymmenen miljoonan asukkaan Kairon jätteistä kolmannes hoituu zabbaliinien aktiivisuuden ja yritteliäisyyden ansiosta. Yhdestä kolmanneksesta jätteistä huolehtii kaupunki ja loppukolmanneksen on arvioitu jäävän kaduille.  Kairon noin 50 000 zabbaliinia kerää päivittäin noin 3000 tonnia jätettä, joista jopa 85 % pystytään kierrättämään. Tärkeästä työstään huolimatta zabbaliinit ovat parempiosaisen kairolaisten halveksimia vähäosaisia.


Selviytymiskeinosta ammattikunnaksi


Kairon jätteenkerääjät, zabbaliinit, ovat alun perin 1950-luvulla maaseudulta kaupunkiin paremman toimeentulon toivossa muuttaneita köyhiä ja lukutaidottomia maatyöläisiä. Viljelyskelpoisen maan puuttuessa heidän elinkeinokseen jäi eläinten kasvatus. Siat ja vuohet ovat ainoita eläimiä, joiden ruokkiminen onnistuu elintarvikejätteellä.



Zabbaliinit kuuluvat Egyptin kristittyyn koptivähemmistöön, joten muslimien halveksimat siat eivät ole heille ongelma. Tosin sikojen kasvattaminen ruokkii muslimien enemmistön halveksuntaa ja ennakkoluuloja zabbaliineja kohtaan. Zabbaliinit ryhtyivät keräämään jätteitä myös omiin tarpeisiinsa eläinten ravinnon lisäksi. Tänä päivänäkin löytyy roskien seasta paljon ehjää ja tarpeellista tai jopa arvokasta tavaraa suoraan eteenpäin myytäväksi.



Jätteenkerääjien kylät ovat vuosikymmenien aikana kasvaneet ja kierrätysmenetelmät ovat tehostuneet ja organisoituneet. Kylistä suurimmassa, Mokattamissa eli 1980-luvulla vain noin 8 000 ihmistä, nykyisin jätteenkierrätys tuo elinkeinon kahdellekymmenelle tuhannelle asukkaalle. Työmetodit ovat kuitenkin pitkälti samat kuin 50 vuotta sitten.



Zabbaliinit ovat jakaneet Kairon alueet keskenään perhekunnittain siten, että yksi perhe kerää roskat muutaman kymmenen talon alueelta. Roskien kerääminen pyritään ajoittamaan hiljaisimpiin aamuyön tunteihin. Päivässä ehditään kerätä useita kärrylasteja jätettä, joka tyhjennetään talon pihapiiriin. Jätteiden lajittelu on perinteisesti perheen naisten tehtävä. Muovi-, metalli-, vaate-, lasi-, paperi- ja orgaaninen jäte lajitellaan käsin omiin kasoihinsa. Orgaaninen jäte päätyy sikojen ja vuohien ravinnoksi.

Kaikki mahdollinen kierrätettävä jäte työstetään alueen omissa työpajoissa tai myydään eteenpäin teollisuuden alihankkijoille.


Muovikassin uusi elämä jäätelötikkuna


Mokattamissa on kymmeniä eri jätteiden jatkokäsittelyyn erikoistuneita työpajoja. Yksi yleisimmistä kierrätettävistä jätemateriaaleista on erilainen muovijäte. Jätteen lajittelun ja esikäsittelyn hoitavat yleensä naiset. Muovijätteestä poistetaan paperietiketit, jäte lajitellaan värin perusteella ja lopuksi pestään. Tämän jälkeen jäte leikataan saksilla silpuksi, joka puristetaan jätepuristimella. Lopuksi muovipuru myydään joko teollisuuden raaka-aineeksi tai puristetaan paikan päällä toisessa työpajassa yksinkertaisiksi muoviesineiksi kuten tikkaritikuiksi, jäätelölusikoiksi tai vaateripustimiksi. 



Saman muodonmuutoksen käyvät läpi esimerkiksi metalli- ja tinaesineet. Vaatejäte hyötykäytetään lajittelun ja silppuamisen jälkeen vaikkapa tyynyjen ja patjojen täyteaineena. Jopa eläinten luut pestään ja lajitellaan ja myydään alihankkijoille lannoitteiden raaka-aineeksi.


Huhumyllyn pyörteissä

cairo18322 RJ
Zabbaliinien asuinalueista liikkuu kaupungilla hurjia huhuja. Zabbaliinien arvellaan toimivan huumekauppiaina ja olevan todellisuudessa varakasta väkeä ja asuvan luksusasunnoissa sekä ajavan loistoautoilla. Näiden huhujen perättömyys on helppo todistaa lyhyelläkin vierailulla jätteenkerääjien kylään. Aluetta tuntemattomat varottavat myös sietämättömästä hajusta, joka paikan päällä tarttuu hetkessä vaatteisiin.

Todellisuus on taruja mitäänsanomattomampaa. Mokattamissa ei loppujen lopuksi ole juurikaan sen roskaisempaa tai siivottomampaa kuin Kairon muilla köyhillä asuinalueilla. Kujien varsilla olevat jätteet vain ovat paremmin organisoituja kuin muualla roskaisilla kaduilla. Ainoana poikkeuksena muuhun lähinnä islamilaiseen Kairoon nähden ovat kaduilla vapaana tepastelevat siat. 


Kansalaisjärjestö kierrätyksen tukena


Zabbaliinien arkielämä ja yhteiskunnallinen asema ovat oleellisesti parantuneet 1980- luvulta lähtien. Vuonna 1984 perustettiin ympäristönsuojelu- kansalaisjärjestö APE (The Association for the Protection of the Environment), jonka keskeisenä tavoitteena on parantaa jätteenkerääjien elämänlaatua. APE:n toiminnassa yhdistyy sekä köyhien auttaminen että ympäristönsuojelu. APE:n toiminnan ansiosta jätteenkerääjät ovat pystyneet tehostamaan toimintaansa ja parantamaan mahdollisuuksiaan minimitoimeentuloon.



APE:n palkatut ja vapaaehtoiset työntekijät ovat järjestäneet zabbaliineille monipuolista koulutusta ja terveydenhoitoa. Keskeisinä koulutusalueina on hygienia- ja terveyskasvatus, lastenhoitokasvatus, pienyrittäjyyskoulutus, sosiaalisen verkostoitumisen tukeminen sekä lukutaitoprojektit. APE tekee merkittävää asennekasvatustyötä organisoidessaan myös muiden kansalaisjärjestöjen yhteistyöverkostoa zabbaliinien elinkeinon tukemiseksi.



Mokattamin  zabbaliinien hygieniaa ja elinoloja on merkittävästi parantanut myös APE:n rakentama komposti, jonka tuottama lannoite myydään eteenpäin hyvällä voitolla. Saaduilla varoilla rahoitetaan myös koulutusprojekteja.


Rahoitusta myös kristityiltä


Myös uskonnolliset, etenkin Egyptin kristillisen koptikirkon organisaatiot ja järjestöt toimivat aktiivisesti zabbaliinien keskuudessa huolehtien erityisesti perushygienian ja lukutaidon opettamisesta.

- Valtaosa kehitysprojekteistamme suuntautuu muualle Egyptiin, mutta toimimme myös Suur-Kairon alueella. Mokattamin zabbaliiniyhteisö on aivan erityisenä kehityskohteenamme, sillä Mokattamin vuorella sijaitsee tärkeitä pyhiinvalelluskirkkojamme. Jo tästäkin syystä pyrimme kunnostamaan esimerkiksi tieverkostoa Mokatamin alueella, kertoo koptikirkon kehitysapua koordinoivan Bless- yksikön pr-päällikkö Gehan Ameen.



Zabbaliinien toimeentuloon tuovat oman lisänsä myös rahalahjoitukset, sillä almujen antaminen vähäosaisille on yleistä Egyptissä niin muslimien kuin kristittyjenkin keskuudessa. Koptikirkon kehityshankkeita rahoittaa osin myös Suomen Kirkon Ulkomaanapu.

Räsymattoja ja uusiopaperia


zabbaliini iso2
Mokattamin jätteenkerääjien kylässä toimii myös kierrätyskeskus, joka sai alkunsa vuonna 1988 APE:n ryhdyttyä suunnittelemaan erityisesti tytöille ja naisille suunnattua koulutustoimintaa. Etenkin nuoret tytöt haluttiin saada pois raskaasta jätteenlajittelutyöstä kotipihoilta.



Kierrätyskeskus on monipuolinen koulutus- ja ammattilaitos, jossa tytöille ja naisille opetetaan lukutaidon ja terveydenhuollon lisäksi ompeluun, matonkutomiseen tai paperinvalmistukseen tarvittavia taitoja ja valmiuksia. Keskus myös vuokraa pientä korvausta vastaan ompelukoneita ja kangaspuita joko kotikäyttöön tai paikan päällä käytettäviksi. Osa naisista myy itse valmistamansa tuotteet, osa myydään APE:n toimesta joko kahdessa yhdistyksen omassa liikkeessä Kairossa tai erilaisissa hyväntekeväisyystilaisuuksissa. Kaikki keskuksessa käytettävä raaka-aine saadaan ilmaiseksi egyptiläisten yritysten jätteistä. 



Keskuksessa valmistetaan matonkuteista monipuolisia kodin käyttö- ja koriste-esineitä. Perinteisten räsymattojen lisäksi jätteistä työstetään erilaisia tilkkutöitä sängynpeitoista kirjanmerkkeihin. Varsinainen hittituote saattaisi olla vaikkapa matonkuteista kudottu kirkasvärinen reppu. Egyptin rikas ja monipuolinen kulttuuri kirkkaine värimaailmoineen näkyy jokaisessa keskuksessa suunnitellussa ja työstetyssä tekstiilissä.


Keskuksen alakerrassa paperisilpusta työstettävät uusiopaperiarkit ovat sävyltään hempeän pastellisia. Paperia myydään arkeittain ja siitä tehdään kortteja, kasseja, lahjapakkauksia ja kirjanmerkkejä. Osa korteista kuvitetaan käsin ompelemalla. Perinteisten pyramidi- ja kameliaiheiden lisäksi suosittuja kuva-aiheita ovat myös kristilliset Jeesuksen lapsuuteen liittyvät aiheet. Näissä koristeissa nykypäivä kohtaa kahdentuhannen vuoden takaisen legendan, jonka mukaan Egypti oli Pyhän perheen kotina neljän vuoden ajan Jeesus- lapsen varhaislapsuudessa. Kristittyinä zabbaliinit tuovat mielellään esille tätä tarinaa.



Kierrätyskeskuksessa työskentelee noin 250 tyttöä ja naista. Keskus tarjoaa myös lastenhoitomahdollisuuden. Samassa pihapiirissä toimii lastentarha, jossa opiskellaan sosiaalisten taitojen ja kristillisen perinteen lisäksi myös luku- ja kirjoitustaidon alkeita sekä arabiaksi että englanniksi. 



Nuoremman polven zabbaliineilla on toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Osa lienee niin sosiaalistunut omaan yhteisöönsä ja sen perinteeseen, ettei hylkää vanhempiensa elinkeinoa edes lukutaitoisena ja koulutettuna. 



Kierrätyksen kentällä riittää aina kehitettävää ja jäte ei Kairosta lopu.





Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen