Palaa takaisin edelliselle sivulle

Esiliina - suomalaisen työn tulkki

Työn arvostuksen muutos

Ulla Maria Hoikkala, 27.4.2014


  • Ulla Maria Hoikkala


  • Ulla Maria Hoikkala


  • Ulla Maria Hoikkala




Esiliina, tuo arkisen kotoinen vaatekappale, kertoo tarinan suomalaisen työn arvostuksesta.

"Suvetar, valio vaimo, Etelätär, luonnon eukko!
Heitä hienot helmuksesi, esiliinasi levitä
karjalleni katteheksi, pienilleni peitteheksi,
vihoin tuulen tuulematta, vihoin saamatta satehen!"

-Kalevala, kahdesneljättä runo; Seppo Ilmarisen emäntä laskee karjan laitumelle-


Siivotessani kesällä äitini serkun (serkkutäti) mökin kaappeja, löysin varsinaisen aarteen - pinon vanhoja esiliinoja. Vanhin oli 1890-luvun lopulta, tuorein vuodelta 1985. Kaikki serkkutädin äidin käyttämiä ja suurin osa myös hänen tekemiään.



Mitä kaikkea nuo käytännölliset vaatekappaleet olivatkaan nähneet. Vuosituhannen vaihtumisen, ties kuinka monta sotaa ja rauhaa, rakkautta, lasten syntymiä, ystävien ja läheisten kuolemia - elämää. 



Näin myös kavalkadin muodin ja työn arvostuksen muuttumisesta. Kuosien vaihtuminen vitivalkoisesta puuvillasta ruutukuvioon ja edelleen kukkakuoseihin. Materiaalit puuvillasta pellavaan ja kuttaperkkaan eli keinokuituihin. Käsintehtyjen pitsien vaihtumisen kanttinauhaan. Väistämättä mieleen nousi myös ajatus suomalaisen työn ja käsityötaidon arvostuksen katoamisesta. 


Pellavaa, puuvillaa, pitsiä


essut
Esiliina on aina ollut esimerkki ekologisesta ajattelusta, vaikka tuskin monikaan sitä näin on nähnyt. Esiliinat valmistettiin usein itse kankaista lähtien. Ne suojasivat vaatetusta ja näin säästettiin sekä aikaa, rahaa että pesuainetta ja sitä kautta luontoa.



Esiliina oli usein myös kierrätystä parhaimmillaan - vaatekappale valmistettiin vanhoista vaatteista ja koristeltiin mitä upeimmilla revinnäisillä ja ristipistoilla. Usein reunapitsit oli virkattu itse. Kun esiliina tuli tiensä päähän, se leikattiin matonkuteeksi ja oli värikkäänä raitana räsymatossa.



Esiliinoja oli sekä arkeen että juhlaan. Arkiesiliinojen tuli olla käytännöllisiä ja kestäviä, sillä niitä pestiin ahkeraan. Valkoiset esiliinat jopa keittopestiin, jolloin niiden kestävyydeltä vaadittiin enemmän. Esiliinan napit olivat litteitä puuvillakankaalla päällystettyjä metallinappeja, jotta ne kestivät keittämisen lisäksi mankeloinnin. Keittiöhenkilökunnan talousesiliinat olivat mahdollisimman paljon pukua suojaavia. 

Sisäkön tarjoiluesiliina oli myös valkoinen, mutta pieni ja pitsein koristeltu. Taskuja ei tarvinnut ja nenäliinaa pidettiin joko hihansuussa tai esiliinan miehustan takana.

Vielä lähes sadan vuoden kuluttua isotätini esiliinat ovat ensiluokkaisessa kunnossa. Pesun jälkeen silittäminen on lasten leikkiä - pelkkä silitysraudan näyttäminen oikaisee kankaan.



Ruutuesiliinat olivat yleisiä varsinkin sodan aikana. Käytännöllisiä ne olivat sen takia, että pienet tahrat eivätkä paikatut repeytymät näkyneet kirjavasta kankaasta niin selvästi. Ruutuesiliinoja tehtiin vyötärömallisina kouluissa käsityötunneilla ja niihin harjoiteltiin erilaisia kirjontamalleja. 



Vielä nykyäänkin käytössä olevien kansallispukujen esiliinojen mallit, materiaalit ja koristelutavat vaihtelevat alueittain. Karjalaisten juhlapukujen esiliinat ovat poikkiraidoin koristeltuja kun taas länsisuomalaiset esiliinat ovat useammin pystyraitaisia. 


Puuvillasta kuttaperkkaan

essut3

1970-luvulla suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui suuri rakennemuutos. Rakennusteollisuuteen oli kehitetty elementtirakentaminen, muovin käyttö yleistyi talouksissa ja teollisuudessa ja kotien sähkölaitteet yleistyivät . pesukoneet ja pölynimurit. Nyt - vuonna 2014 - voimme päivittäin seurata näiden elämää helpottavien asioiden seuraamuksista - maailma hukkuu muoviin; rakennukset ja huonekalut eivät enää kestä isältä pojalle ja pojanpojalle, tuskin edes isän elinikää; vaatteet ovat kertakäyttöhyödykkeitä - jne.

Samanaikaisesti tulivat muotiin niin sanotut kuttaperkkakankaat ja -materiaalit - nylon ja muut keinokuituidut, joita markkinoitiin hoidon helppoudella - "ei tarvitse silittää".


Työn eettiset vaikutukset


Ehkä suurin yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttanut muutos oli vielä 1960-luvulla vahvasti kotimarkkinavetoisen ja naistyövoimavaltaisen tekstiili- ja vaatetusteollisuuden ulosmitattaus pois Suomesta - ensin muun muassa Portugaliin, sittemmin Kiinaan ja muualle kauko-itään.

Kun työvoimakustannukset nousivat näissä valmistusmaissa, siirryttiin yhä kauemmas ja yhä eksoottisempiin maihin - Bangadesh, Indonesia, Nepal... Kun lapsityövoiman käyttö ja työsuojelu ovat EU-maissa lakisääteisiä (tai niiden pitäisi olla), näissä halpatyömaissa lapsen kotiin tuoma palkka voi olla perheen ainoa tulonlähde.

Taannoin MOT lähetti ohjelman (14.4.2014 TV-1 - "Verentahrimat vaatteet"), jossa "tutustuttiin" tunnettujen vaatevalmistajien käyttämiin tehtaisiin. Ahdistavaa oli katsoa, kun esimerkiksi suomalaisen lastenvaatteita valmistavan Reiman käyttämät ompelijat saavat 60 euroa kuukaudessa palkkaa.

Miten helppoa tältä tosiasialta onkaan sulkea silmänsä. Mitä ei näe, sitä ei ole olemassa.


Nyt julkiseen keskusteluun on nostettu uudelleen kysymys teva-teollisuuden synnyttämisestä Suomeen. Mutta voidaanko kertaalleen revitty parsia uudelleen kasaan? Nostaako työvoiman hinta tuotteet niin arvokkaaseen luokkaan, että usein huonolaatuiset tuontituotteet päihittävät kotimaisen laadun mennen tullen? Laatua halutaan, mutta siitä ei haluta maksaa.



Näinhän kävi jo 1970-luvulla!








Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen