Palaa takaisin edelliselle sivulle

Ensin Kymijoelle tulivat taiteilijat - sitten vasta teollisuus

Niina Heikkilä, 28.6.2017


Niina Heikkilä

Avajaisyleisöä

Avajaisyleisöä




Kesäkuussa 2017 avutunut Kymijoki Suomen taiteessa -näyttely on yksi Suomi 100 -juhlavuoden merkittävimpiä tapahtumia Kymenlaaksossa.

Näyttelyn avaussanat lausui kulttuurineuvos Eero Niinikoski, joka esitteli taulujen historiaa ja kertoi siitä monimuotoisesta työstä, jota kahden vuoden ajan on näyttelyn kokoamisessa tehty. Aluksi ajatuksena oli koota näyttely Westerholmin teoksista, mutta sitten haluttiin saada mukaan myös muut merkittävät taiteidemaalarit ja -graafikot, jotka ovat eri aikoina kuvanneet Kymenlaakson valtavirtaa. Mukana on teoksia mm. Pekka Haloselta, Magnus ja Ferdinand von Wrightiltä, Verner Thomelta ja Eero Järnefeltiltä.

Niinikoski kertoi, että taiteilijat kiinnostuivat Kymijoesta  silloin kun kosket virtasivat vielä vapaina. Vasta myöhemmin teollistuminen ja villi luonto kohtasivat ja maisema alkoi muovautua ihmisen voimalla aivan uudella tavalla. Sittemmin kaikki 12 komeaa koskea on valjastettu teollisuuden ja asutuksen vaatimaan energiantuotantoon.

joki2

Ankkapurhan teollisuusmuseo, Anjala. Kuva Riitta Noriola-Eskola

Kymijoki oli Ruotsin ja Venäjän rajajokena vuosina 1743 - 1812. Tuolloin ensimmäiset Kymijoen maisemaa tallentaneet henkilöt olivat ruotsalaisia sotilaita tai maanmittareita,  joiden intressissä oli tallentaa maiseman olennaisimmat piirteet ja lisätä maaston paikallistuntemusta etenkin sotilaallisten tarkoitusperien takia. Yksi tällainen henkilö oli Augustin Ehrensvärd, joka kulki Kymijokea pitkin Ruotsin puolella tallentaen maisemaa. Näyttelyssä on mukana valokuvajäljennöksiä Ehrensvärdin tussilaveerauksista.

Näyttelyn vanhimmat teokset ovat Korkeakoski (Högfors) vuodelta 1837 ja Anjalan kartano 1840-luvulla. Nämä ja muut grafiikkavedokset on sijoitettu hämärään valaistukseen Kuusankoskitalon gallerian ylätasanteelle, jotta hauraat ja arvokkaat teokset eivät vaurioituisi liian kirkkaista valoista. Mukana on myös valokuvajäljennöksiä, koska alkuperäisten teosten saaminen näyttelyyn ei ollut mahdollista ja mukaan näytteyyn haluttiin mukaan myös vanhimpia Kymijokea kuvaavia teoksista.

Myöhemmin paperitehtaiden johto halusi tilata taidetta omiin tiloihinsa ja tarpeisiinsa. Näyttelyssä on mukana myös Hugo Simbergin 4 etsausta, jotka ovat osa 17 toeksen sarjaa, joissa ensimmäistä kertaa esiteltiin taiteen keinoin tehdassaleja, koneita ja työmiehiä.

Näyttelyn avajaisissa oli mukana myös uusi kaupunginjohtaja Marita Toikka, joka puheessaan mainitsi, että kaupunkiimme on syntynyt uutta elinvoimaista ja kiinnostavaa näyttelytoimintaa mm.i Taideruukin myötä, joka on saanut koko Kouvolan alueen kuvataiteen kentän nousemaan uudenlaisen mielenkiinnon kohteeksi.

Teksti Niina Heikkilä

Kymijoki Suomen taiteessa näyttely 3.6.-30.7.2017 Kuusankoskitalon Galleriassa

Avoinna ma - pe klo 11 - 19, la - su klo 12 - 18.





Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen