Palaa takaisin edelliselle sivulle

Mikä on taideseuran tarkoitus?

Ulla Maria Hoikkala, 5.6.2016


  • Ulla Maria Hoikkala

    Perinteinen kuvataide on ollut vallitsevana taideseuroissa. Muutoksen tuulet kuitenkin pyyhkivät ja uusia muotoja haetaan.

    Perinteinen kuvataide on ollut vallitsevana taideseuroissa. Muutoksen tuulet kuitenkin pyyhkivät ja uusia muotoja haetaan.


  • Ulla Maria Hoikkala

    Voivatko taideseurat uudistua?

    Voivatko taideseurat uudistua?




Seurat, yhdistykset ja järjestöt ovat kautta Suomen historian tehneet arvokasta ja tärkeää työtä. Sitä arvostetaan usein juhlapuheissa, mutta sillä on edelleen "harrastelijan" rooli käytännössä.  Yhdistys- ja seuratyötä tekeviä ei pidetä "ammattilaisina", vaikka omien alojensa ammattilaiset tekevät usein vapaaehtoisesti tätä työtä.

Kovalla kädellä on viime vuosina loimittu muun muassa taideseuroja. Taloudellinen tilanne on karsinut avustusten määrää ja jäsenmäärien lasku on pienentänyt omia tuloja. Samanaikaisesti kunnat ovat nostaneet vuokria tiloissa, joissa taideseurat toimivat. Korvaavia tulonlähteitä on usein ollut vaikea löytää ja toiminta on hiipunut perustehtävien hoitamiseen - vuosinäyttelyt ja vaaditut kokoukset. Joillakin paikkakunnilla taideseura on "nostettu hyllylle", kun ei saada toimihenkilöitä mukaan.

Taiteen ja kulttuurin roolia korostetaan henkisen hyvinvoinnin tuojana ja ylläpitäjänä. Sen on kerrottu lisäävän yhteisöllisyyttä ja luovuutta, jota yhä enemmän haetaan ongelmien ratkaisemiseen myös liiketalouden puolella.

Taideseurojen jäsenistöt harventuvat ja harmettuvat ja nuoria on vaikea saada mukaan aktiiviseen toimintaan. Kun samat ihmiset ovat vuosikausia pyörittäneet seuran näyttelytoimintaa ja muita aktiviteetteja, väsymys alkaa ennen pitkää vaivata. Tekilöitä ei enää tahdo löytyä edes vuosinäyttelyn pystyttämiseen. Tämä on ongelma varsinkin pienillä paikkakunnilla,

Esimerkiksi Kouvolan seudulla toimi aikoinaan seitsemän seuraa seitsemän kunnan alueella. Kun muodostettiin uusi Kouvola lakkauttamalla kuusi kuntaa ja perustamalla yksi uusi, taideseurojen toiminta hiipui - yksi seura on ”hyllyllä” jäsen- ja toimitsijapulan vuoksi, yksi taidepiiri toimii  vain paperilla, yksi eli Iitin taideseura toimii itsenäisenä omilla ehdoillaan ja neljä menee hitaasti eteenpäin. Yhteistyötä tehdään jonkin verran, mutta...


Perinteikäs seura

rakkaus5

Kuusankosken Taideseura ry on perustettu jo vuonna 1950 ja se oli aikanaan ainoa suurten kaupunkikeskittymien ulkopuolelle perustettu taideseura. Seuran perustamista ajoivat aktiivisesti taidegraafikko Tapani Lemminkäinen ja silloinen työväenopiston johtaja Veikko Talvi, joka tunnettiin innokkaana kuvataiteiden ystävänä.

Lemminkäinen ja Talvi järjestivät vuodenvaihteessa 1947-48 Kuusankoskella Kotien taidetta -näyttelyn, joka vetosi katsojiin kotiseudullisella ilmeellään. Tuttuja Kymijoen maisemia olivat kuvanneet muun muassa Victor Westerholm, A.W. Finch, Verner Thomén, Eero Järnefelt ja Santeri Salokivi.

Taiteennälkäiset Kuusankoskelaiset halusivat lisää, sillä näyttely sai yleisön liikkeelle. Työväenopiston taidepiirin keskuudessa syntyi ajatus oman taideseuran perustamisesta ja niinpä joulukuussa 1950 perustettiin Kuusankosken Taideseura ry.

Ensimmäinen näyttely pidettiin jo seuraavana vuonna eli 1951.

Vuonna 2016 seura pitää 66. vuosinäyttelynsä. Se on kunnioitettava luku jo valtakunnallisestikin. Seuran riveistä on noussut kansainvälisesti tunnustettuja taiteilijoita Esko Tirrosesta Vieno Elomaahan ja Ulla Rantaseen.

Velvoittavatko perinteet?

Kun taideseuroja on perustettu, lähtökohtana on ollut paikkakunnan taide-elämän piristäminen ja eteenpäinvieminen, lasten ja nuorten kuvataideharrastuksen innostaminen ja näyttelytoiminta. Koulutus ja kurssitoiminta ovat olleet tärkeä osa toimintaa.

Mikä on taideseurojen tarkoitus tänä päivänä? Velvoittavatko perinteet liikaa uudistumista?

Kuusankosken Taideseura on tehnyt viimeisten vuosien aikana "kasvojenkohotusta". Ilmettä on modernisoitu ja seura on liittynyt mukaan sosiaaliseen mediaan. Verkkosivuilta voi lukea seuran historiasta ja näyttelytoiminnasta sekä yhteistyöstä eri tahojen kanssa.

Jo useita vuosia Kuusankosken Taideseuran perinteiseen kesänäyttelyyn on kutsuttu osallistumaan Hirvelän koulun oppilaita töillään. Toivottavasti heistä kasvaa taiteen harrastajia ja ystäviä, sillä heillä on oma tärkeä paikkansa seuratoiminnassa. Aina ei tarvitse olla eskotirronen tai vienoelomaa.

Kaikesta tästä huolimatta tuntuu, että jäsenistöä on entistä vaikeampi sitouttaa mukaan toimintaan. Tämä ei suinkaan ole Kuusankosken Taideseuran ongelma vaan koskee koko Pohjois-Kymenlaakson taideseuroja - luultavasti ongelma on maanlaajuinen. Kilpailemme yhä verisemmin ihmisten vapaa-ajasta ja tarjonta laajenee koko ajan internetin myötä. Kun samanaikaisesti mahdollisuudet hakea ja saada erilaisia tukia ja apurahoja vähenevät koko ajan, myös seuran toimintamahdollisuudet kapenevat sen myötä.

Vielä Kouvolassa ei ole tehty päätöstä seurojen yhdistymisestä, mutta vääjäämättä sen aika tulee eteen ennemmin tai myöhemmin. Taikapalikan etsiminen siis jatkuu. Mistä sellainen löydetään, jää nähtäväksi.








Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen