Palaa takaisin edelliselle sivulle

Taiteen ja ruoan liitto

Moision kartano yhdistää historian, taiteen ja ruoan

Ulla Maria Hoikkala, 22.4.2014


  • Ulla Maria Hoikkala

    Seija ja Pentti Hasu

    Seija ja Pentti Hasu


  • Ulla Maria Hoikkala

    Wäinö Aaltosen veistos.

    Wäinö Aaltosen veistos.


  • Ulla Maria Hoikkala

    Moision Kartano talvella 2013.

    Moision Kartano talvella 2013.




Moision taide- ja pitokartano Elimäellä on juhlien aatelia. Alueen imagon nostaminen taiteen ja ruoan yhdistelmän avulla on tavoite. Puitteet ja tuotteet ovat Moisiossa kohdallaan - maalaishenkisyys ja puhdas lähiruoka.
- Onhan se merkittävää valtakunnallisestikin, että vanha aateliskartano on tällaisessa yksityisessä käytössä, myhäilee kartanon mamselli Anne Hasu.


Kun Pentti ja Seija Hasu vihittiin vuonna 1961, hääpari sai morsiamen vanhemmilta häälahjaksi Huotarin kubistisen työn. Runsaat 50 vuotta myöhemmin he istuvat Moision kartanon salissa ympärillään mittava kokoelma pääosin kotimaista taidetta. Kartanon värikäs menneisyys antaakin erinomaiset puitteet eri aikakausien ja tyylisuuntien kokoelmalle. Itseoikeutettuna kokoelmassa on mukana myös tuo ensimmäinen työ.

Kouvolan perinteikäs kauppahalli on ollut Hasujen varsinaisen leipätyön näyttämönä jo lähes 50 vuotta. Myös se kuvastaa Hasujen rakkautta perinteisiin, sillä halua ei ole ollut siirtyä muualle. Yritys on jo siirtynyt toisen polven eli pojan Juhan vetovastuulle, vaikka Hasujen askel vie edelleen sujuvasti lihakaupan tiskin taakse. Nyt heillä on enemmän aikaa rakkaalle taideharrastukselle.

Ensimmäisen ja toisen teoksen hankinnan välillä ehti kulua useita vuosia, vaikka  taide kiinnostikin yhä enemmän. Taiteen maailmaan sisälle pääseminen vei oman aikansa. Taidehistorian opiskeluun ei varsinainen leipätyö antanut mahdollisuutta, mutta taidenäyttelyt ja museot tulivat tutuiksi.

Taiteen keräämisessä Hasujen painopiste on aina ollut kotimaisessa taiteessa. Tyylisuunta ei ole ollut ratkaiseva, mutta omat mieltymykset ovat vaikuttaneet valintoihin. Kokoelmiin onkin kertynyt usean kymmenen kotimaisen taiteilijan töitä Juhani Palmusta Fritz Jakobsoniin ja Johanna Oraksesta Soile Yli-Mäyryyn. Veistoksissa ehdotonta huippua edustavat Wäinö Aaltosen veistokset.



Kun Pentti ja Seija Hasulta kysyy suhtautumista taiteen keräämiseen, he miettivät pitkään. Matkustelu ei ole koskaan ollut "heidän juttunsa".

- Matkustuskärpänen ei puraissut meitä milloinkaan, mutta taidekärpänen sitäkin lujemmin, naurahtaa Seija Hasu. 

Tänä päivänä matkustelun voi hyvin korvata internet-huutokaupoilla. 
- Netistä näkee kaiken tarvittavan ja voimme selata, millaisia töitä on tarjolla, toteaa Pentti Hasu. Yhteistyökumppaneista tärkein on Wentzel Hagelstam, jonka juuret ovat seudulla.

Yhteistyön voimaa

moisio5

Jos taideharrastus alkoi sattumalta, tuo samainen sattuma on tuonut matkan varrella myös laajan yhteistyö- ja ystäväverkoston, jonka avulla kokoelmaa kartutetaan. Pentti Hasu puhuu johdatuksesta, joka vie aina uusien kohteiden äärelle. Nuoruuden rahojen ja postimerkkien keräilyharrastukselle hän hymähtää, joskin mittava suomalaisten kolikoiden kokoelma saattaa olla jonain päivänä esillä.

Ajan myötä taiteen keräämiseen tuli mukaan ammattimainen ote. Yhteistyöverkoston ja ystävien korvaamaton apu, keskustelut taiteilijoiden, taiteen harrastajien ja kerääjien kanssa antoivat varmuutta hankintoihin. Vaikka taidetta ostetaan yhä enemmän liiketoimintapohjalta, omat mieltymykset ovat aina päällimmäisinä hankinnoissa.

Ratkaisevana askelena muutoksessa Pentti Hasu mainitsee tutustumisen kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen lapsiin 1980-luvulla.  He halusivat Aaltosen kokoelman kokonaisuudessaan yleisön nähtäville. Kokoelmassa on noin 20-30 veistosta, sekä joukossa muutama taulu. Se on suurin yksityisessä omistuksessa oleva Aaltosen kokoelma, josta voi syystäkin olla ylpeä.

Pentti ja Seija Hasun kokoelma on karttunut myös suvun toimesta. Perintörahat on käytetty taiteen hankkimiseen ja näin hankituilla esineillä on oma tarinansa kerrottavana.
- Kaikkien töiden ja tarinoiden dokumentointi ja tuominen osaksi näyttelyä on suuri haaveemme, Pentti ja Seija Hasu miettivät.

Aateliskartanossa taidetta ja juhlia


- Kun Kouvolan kaupunki suunnitteli kauppahallin purkamista joskus 1990-luvulla, mietimme erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuteen, muistelee Pentti Hasu.

Niinpä hakuseen pantiin kartano jostain lähiseudulta. Tyttärellä Anne Hasulla oli toimintaidea ja konsepti selkeänä mielessä - riittävästi tilaa taiteelle ja pitopalveluyritykselle. Kun Hasuille oli kertynyt taidetta jo sen verran, että kodin tilat olivat käyneet ahtaiksi, ajatus tuntui hyvältä.

Vuonna 1997 Hasut huomasivat lehdessä ilmoituksen, jossa  Elimäen kartanoon etsittiin uutta yrittäjää. Kartanon käyttö oli ollut pitkään hakusessa ja Elimäen kunta oli vuokrannut tilaa erilaisiin tilaisuuksiin.
- Ennen pääsiäistä otettiin ensi kosketus, vappuna tehtiin paperit ja syyskuussa päästiin töihin. Vaikka liikeidea tuntui silloin selkeältä, niin jos nyt katson 15 vuotta taaksepäin, ei ollut muuta selkeää kuin taide, muistelee Anne Hasu.

Elimäen kunta kunnostutti kartanoa huone huoneelta. Huoneita on kaikkiaan 20 ja niistä kuusi on kunnostettu. Anne Hasu toteaa johdatuksen tuoneen myös KSAO:n Moisioon.
- Pihalle kurvasi bussilastillinen oppilaita ja opettaja Reija Haapaniemi tuli sisään, esitteli itsensä ja kysyi, onko meillä mitään entisöitävää. Että oliko meillä? Rahaa ei ollut, mutta entisöitävää sitäkin enemmän. Siitä se lähti, tikkuaskin kokoinen pläntti päivässä ja huone lukukaudessa.

Suunnitelmissa on restauroida huoneita yksi kerrallaan myös tulevaisuudessa.

Taidenautinto kartanomiljöössä

moisio8
Nykypäivän asiakkaat ovat vaativia ja odottavat uudistumista. Asiakkaiden mielenkiinto täytyy pitää yllä ja onkin erittäin haasteellista vastata heidän toiveisiinsa. Ruokaa on tarjolla joka paikassa, mutta Moisio tarjoaa herkullisen makunautinnon ja elämyksellisen vierailun taiteen kautta.

Moision taide- ja pitokartano on juhlien aatelia. Alueen imagon nostaminen taiteen ja ruoan yhdistelmän avulla on tavoite, mutta vaatii paljon yhteistyötä myös Kouvolan kaupungin taholta. Puitteet ja tuotteet ovat Moisiossa kohdallaan - maalaishenkisyys ja puhdas lähiruoka.
- Onhan se merkittävää valtakunnallisestikin, että vanha aateliskartano on tällaisessa yksityisessä käytössä, myhäilee Anne Hasu.

Moision pitokartanon alakerrassa nuorilla paikkakuntalaisilla taiteilijoilla on mahdollisuus esitellä ja myydä omia töitään
- Mahdollisesti kunnostamme jossain vaiheessa huoneen paikalliselle taiteelle, kertoo Anne Hasu.

Pihapiirissä olevassa kesägalleriassa on kesäisin näyttelyitä. Kartanon kesäkausi alkaa toukokuussa ranskalaisella illalla, jossa esiintyvät Jorma Uotinen ja Helena Lindgren. Taidenäyttelyistä saa lisätietoa Moision kartanon kotisivuilta www.moisionkartano.com.

Yksi tärkeä tavoite Hasuilla on madaltaa kynnystä tulla nauttimaan kartanomiljööstä ja korkeakulttuurisesta taiteesta. Se ei ole elitististä harvojen huvia, vaan mahdollista ja ymmärrettävää kaikille. Niinpä Pentti ja Seija Hasu voivat hyvillä mielin hankkia edelleen kotimaista taidetta yleisölle nähtäväksi.

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta myönsi Taiteen puolesta -tunnustuksen Seija ja Pentti Hasulle pitkään jatkuneestä työstä taiteen parissa.

Moision kartanon kesänäyttely 2014.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n jäsenlehdessä 1/2013.





Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen