Palaa takaisin edelliselle sivulle

Joikaava shamaanimatka tunturipöllön valtakuntaan

Mystinen unimatka Lapin erämaahan ja mielen syvyyksiin.

Päivi Arvonen, 24.4.2014


Päivi Arvonen




Saamelaisten kansallisteatterin esitys Kuurapää ja unien näkijä vie mystiselle unimatkalle Lapin erämaahan ja mielen syvyyksiin.

Kuurapää ja unien näkijä -teos on Enontekiössä syntyneen saamelaisrunoilija Nils Aslak Valkeapään (1943-2001) ainoa teatteriteksti. Valkeapää on myös säveltänyt esityksen musiikin. Teos sai ensi-iltansa konserttimuodossa Japanissa vuonna 1995, jolloin Valkeapää esitti pääroolin kuurahiuksisena shamaanina.

Kuurapää ja unien näkijä kertoo tarinan poronhoitajasta, joka kohtaa unessa Kuurapään, viisaan vanhan tietäjän. Tietäjä paljastaa poronhoitajalle viisautensa, joka yksinkertaisuudessaan kiehtoo ja hämmentää; viisaus löytyy jokaisen sisältä. Ihmisen tehtävä on elää sopusoinnussa luonnon kanssa ja seurata rohkeasti kohtaloaan.


Noo-teatterin maaginen liikekieli

Valkeapää esiintyi ja matkusti usein Japanissa, missä hän vaikuttui japanilaisesta noo-teatterista. Kuurapää ja unien näkijä -teos on tehty noo-teatterin periaatteita noudattaen. Noo-teatteri lienee suomalaiselle ja pohjoismaalaiselle katsojalle vieras, joten teatterimuodon avaaminen käsiohjelmassa olisi ollut paikallaan.

Vähäeleinen musiikkia ja liikettä saumattomasti yhdistävä noo-teatteri sopii Kuurapää ja unien näkijä -teokseen loistavasti ja korostaa näytelmän tekstin, hahmojen, musiikin ja joikujen mukaansatempaavaa maagisuutta.
Noo-teatteri on maailman vanhin teatterimuoto, jota yhä esitetään perinteisellä tavalla. Noo-teatterin on kehittänyt japanilainen vuosina 1363-1443 elänyt Zeami.

”Noo-teatteri on läpisävelletyn musiikin ja tanssin synteesi ja sen kolme tärkeintä osa-aluetta ovat laulu, tanssi ja instrumentaalimusiikki. Päämääränä on, että laulu ja tanssi ovat erottamattomat, jolloin katsoja ei hahmota, mistä laulu alkaa ja liike päättyy, vaan ne sulautuvat yhteen”, kirjoittaa noo-teatteriin perehtynyt teatteritaiteen maisteri Mia Pätsi Japanilaisen kulttuurin ystävät ry:n Hashi -jukaisussa (2008).


Pätsin mukaan noo-teatterissa näkyy japanilaisten harjoittamien perinteisten uskontojen shintolaisuuden ja buddhalaisuuden vaikutus. Noo-teatterin muoto- ja liikekieli sulautuu aukottomasti myös muinaissuomalaiseen kansanuskoon, jota näytelmän Kuurapää edustaa.

Pätsin kuvaus noo-teatterista sopii erinomaisesti kuvaamaan myös Kuurapää ja unen näkijä -teoksen herättämiä tunnelmia:
”Rituaalinomaista vaikutelmaa korostaa maaninen rytmi, joka luo maagisen tunnelman ja voi viedä katsojat lähestulkoon hypnoottiseen tilaan. Katsojan kuljettaminen suggestiiviseen tilaan ja kauniin tunnelman luominen on yhtä tärkeää kuin näytelmän juonen välittäminen.”


Lavalla saamelaisten kansallisteatterin pioneereja

Saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš on nykyään Norjan valtionteatteri. Beaivváš sai alkunsa vuonna 1981 pienen teatteriryhmän uskosta saamelaisen kansallisperinteen esittämiseen. Saamelaisten kansallisteatterin tarkoituksena on vahvistaa saamelaista identiteettiä ja tehdä saamelaisuutta tunnetuksi maailmalla.  Saamelaisia arvioidaan olevan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa 60 000 -80 000.

Saamelaisten kansallisteatterin esitykset esitetään aina saamen kielellä, mutta esitykset tekstitetään suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Saamen kieli tuo ainakin Kuurapää ja unien näkijä -teokseen lisää maagisia sävyjä.
Kuurapää ja unien näkijä -teoksen näyttelijöistä moni on saamelaisten kansallisteatterin pioneereja.  Kuurapään roolissa esiintyvä Egil Keskitalo on vähäeleinen ja mystinen,  mutta varsin sympaattinen shamaani, jonka sanoma uppoaa paitsi poronhoitajaan myös katsomoon.

joikaava2
Kolmen näyttelijän kuorosta Mary Sarre on ollut kiinnitettynä Beaivvášiin jo vuodesta 1987. Jokainen esiintyjä on myös taitava joikaaja. Esityksen lopussa joikuun yhtyvät myös lavan reunalla soittavat muusikot.
Rakkauden sanomaa Lapissa ja maailmalla


Beaivváš on esittänyt Kuurapää ja unien näkijä -teostaan lähinnä Pohjoismaiden pohjoisimmissa osissa sekä Islannissa ja Grönlannissa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta Nils Aslak Valkeapään syntymästä ja sen kunniaksi teosta on esitetty myös Etelä-Suomessa. Teos nähtiin Helsingissä syyskuun 5. ja 6. päivänä. Helsingistä ryhmä matkasi Turun, Lahden ja Jyväskylän kautta Kuusamoon. Kiertue jatkuu lokakuussa Norjassa ja huipentuu Tokioon Japaniin marraskuun alussa.


Japanin lisäksi Beaivváš on esittänyt Kuurapää ja unen näkijä -teosta Intiassa, Nepalissa ja Bangladeshissa.
”Sen, mitä sinun tulee tietää, löydät itsestäsi. Ainoa asia, jota todella tarvitset, on rakkaus, että olet riittävän rohkea rakastamaan itseäsi niin paljon, että ymmärrät, että vain tästä syystä tarvitset toisia… älä kysy minulta, mitä sinä tarvitset, rakasta ja uskalla rakastaa … itseäsi, sitten voit rakastaa myös muita - rakasta!”, opastaa Kuurapää -shamaani poronhoitajaa ja katoaa tunturipöllön hahmossa Pohjolan erämaahan.





Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen