Palaa takaisin edelliselle sivulle

Petra - historian kiehtova helmi

Unescon maailmanperintökohde

Ulla Maria Hoikkala, 14.11.2005


Susanna Rumpu, Ari Lakaniemi

Petran kalliokaupunki sulautuu vuoreen.

Petran kalliokaupunki sulautuu vuoreen.




Osittain rakennettu ja osittain kallioon hakattu kaupunki hautoineen on turvassa vuorten sylissä, kapean solan kautta yhteydessä muuhun maailmaan.

Petra on tunnettu paikka jo Vanhan Testamentin ajoista. Perimätiedon mukaan Petran lähellä Mooses iski sauvallaan vettä kalliosta. Petrassa on myös korkea vuori, jonka huipulla Aaron kuoli ja haudattiin.

Petra eli kukoistuskauttaan ajanlaskun taitteessa. Se liitettiin Rooman keisarikuntaan sataluvun alussa jKr ja Palestiinan provinssin pääkaupunkina se toimi yhtenä itäisen rajan Limes Arabicuksen tärkeimmistä tukikohdista.

Kaupungin väitetään tuhoutuneen perusteellisesti vuoden 363 maanjäristyksessä, joka muutti sen rauniokasaksi, sekä lopullisesti maanjäristyksessä vuonna 551. Viime vuosikymmenen aikana arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet uutta merkittävää tietoa maanjäristysten jälkeisiltä ajoilta.

Suomalainen tutkijaryhmä näyttävästi mukana

petra3

Suomalaiset tutkijat ovat olleet näyttävästi mukana Petran arkeologisissa kaivauksissa ja löydettyjen tietojen tutkimisessa. Yksi tunnetuimmista tutkijoista on Jaakko Frösén, joka on Helsingin yliopiston kreikkalaisen filologian professori ja arvostettu suomalainen antiikintutkija. Frösén tunnetaan ennen muuta papyrustutkimuksistaan, sillä hän tutkimusryhmineen on saanut hyviä tuloksia muun muassa Petran kaupungista löydettyjen, pahoin vahingoittuneiden hiiltyneiden papyrusten pelastamisessa ja tulkitsemisessa.

Papyrustutkimuksen ohella Frösénin tutkimusryhmä suorittaa arkeologisia kaivauksia Petran lähellä sekä tutkii Aleksandrian ortodoksisen patriarkaatin kirjaston käsikirjoituksia. Tutkimusryhmä on nimetty Suomen Akatemian huippuyksiköksi vuosiksi 2000-2005 sekä uudestaan vuosiksi 2006-2011. Frösén oli vuonna 2001 Tieteentekijöiden liiton vuoden tieteentekijä. Vuonna 2002 hän sai Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinnon ja vuonna 2004 Helsingin kaupungin tiedepalkinnon.

Uusimpien tietojen mukaan Petra toipui 300-luvun koettelemuksista ja eli uutta kukoistusta bysanttilaisena kristillisenä keskuksena ainakin 500-luvun loppuun asti. Vuonna 1993 löytynyt Petran hiiltynyt papyrusarkisto on tästä kirjoitettuna todistuksena.

Petra hyväksyttiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1985.

Faktasta ja fiktiosta kahden kerroksen tarina

Petra on kiehtova kohde paitsi tutkijoille myös muuten historiasta kiinnostuneille. Tutkijaryhmän rekonstruoimat papyruskääröt innoittivat kolmea opiskelijaa tekemään lopputyönsä Petrasta. Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi Taideteolliseen korkeakouluun ja Pia Lindroos Tampereen yliopistoon. Tämän työn tuloksena syntyi vuonna 2001 yhdeksi kirjavalioksi valittu Theodoros. Kirja, joka mielikuvituksen voimin yhdistää faktan ja fiktion. Kirja, jonka sivuilla lukija elää Theodoroksen mukana. Kirja palkittiinvuonna 2002 myös Gallery Art Design and Print Awardilla parhaasta painotyöstä ja parhaasta kuvituksesta.

"Tavoitteena oli yhdistää nykyaika ja menneisyys, osoittaa ihmisen muuttumattomuus aikojen kuluessa. Samalla kunnioittaa tutkijoiden ja historioitsijoiden työn arvokkuutta. Saada historia elämään nykyajassa." - Susanna Rumpu-

"Otimme vastaan ne tiedot, jotka Theodoros meille tarjosi. Alusta lähtien oli selvää, ettei harvoista palasista saa rakennettua aukotonta kuvaa. Koska nykyisyys kantaa perimässään menneisyyden geenejä, heijastimme peiliin oman aikamme kuvajaisen ja löimme sen sitten sirpaleiksi. Osaset sekoittuivat toisiinsa niin, ettemme itsekään aina tienneet oliko käsissämme uutta vai vanhaa. Yhdistelimme ja kokosimme fragmenteista mosiikkimaisen kokonaisuuden. Syntyi kahden kerroksen tarina, dialogi olleen ja olevaisen, miehen ja naisen, Theodoroksen ja Doran välillä." - Pia Maria Lindroos-

Amos Andersonin taidemuseossa oli vuonna 2002 näyttely 'Petra - antiikin kadonnut kaupunki', joka esitteli Petran kaupunkia, maisemia, esineistöä ja elämää ensimmäistä kertaa suomalaiselle yleisölle. Päähuomio oli bysanttilaisen ajan uusissa löydöissä, joista suurin osa on ensimmäistä kertaa näytteillä Jordanian rajojen ulkopuolella. Näyttelyn aikana pyöri myös Thedoroksesta laaja audiovisuaalinen installaatio.

Theodoros
Jaakko Frösén - fakta
Susanna Rumpu, Aki Lakaniemi, Pia Lindroos - fiktio
ISBN 952-91-4047-9
Kirjapaino Markprint Oy, Lahti 2001

Tekstin koonnut ja toimittanut: Ulla Maria Hoikkala
(Jaakko Frösén, Susanna Rumpu, Pia Lindroos)
Valokuvat: Susanna Rumpu, Ari Lakaniemi

 

 





Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen