Palaa takaisin edelliselle sivulle

Jäätelö - kesän ikisuosikki

Kesä ja jäätelö kuuluvat yhteen

Ulla Maria Hoikkala, 26.6.2014


  • Ulla Maria Hoikkala

    Amerikassa teiden varsilla on valtavia jäätelömainoksia.

    Amerikassa teiden varsilla on valtavia jäätelömainoksia.


  • Ulla Maria Hoikkala

    Kauniit jäätelöannokset houkuttelevat nautiskelemaan.

    Kauniit jäätelöannokset houkuttelevat nautiskelemaan.




Aateliston ehdoton herkku keskiajalla oli valmistettu jäästä, suolasta, maidosta ja kermasta. Ei kuulosta kovin herkulliselta. Mutta kun tuolle aineyhdistelmälle antaa nykyaikaisen nimen, herahtaa vesi kielelle - jäätelö.

Kiinasta tulee monia tuotteita, joita länsimaissa arvostetaan ja halutaan. Yksi näistä tuotteista on varsinkin näin kesäisin ja kuumalla ilmalla suosittu jäätelö. Oletus on, että Kiinassa ja Välimeren maissa nautiskeltiin jo tuhansia vuosia sitten jäärouheella vilvoiteltuja hedelmämehuja. Italiassa puolestaan keksittiin suolan käyttö jäähdyttämisessä.

Jääjuoman resepti kulkeutui tiettävästi italialaisen tutkimusmatkailijan Marco Polon mukana jo 1200-luvulla Kiinasta Italiaan, jossa tämän jää- ja suolasekoituksen jäähdyttäviä ominaisuuksia kehitettiin edelleen. Ranskaan jäätelön resepti matkasi Catherine dé Medicin mukana, kun hän avioitui Orleansin herttuan kanssa 1533. Pariisiin perustettiin jo 1600-luvun puolivälissä ensimmäinen jäätelöä tarjoava kahvila.

1600-luvulla Englannin kuningas Charles I:n ranskalainen kokki DeMirco tarjosi tätä kermaista herkkua kuninkaan päivällisten jälkiruokana. Kuningas piti jäätelöstä niin paljon, että maksoi kokille 500 puntaa vuodessa reseptin pitämisestä salaisuutena hovin vieraiden herkkuna. Kun kuningas Charles I vuonna 1649 menetti valtaistuimensa - ja päänsä - jäätelön resepti oli jo lähtenyt valloittamaan maailmaa.


Nykymuotoinen jäätelö syntyi Amerikassa


1774 New Yorkissa ilmestyvässä sanomalehdessä oli ilmoitus, että Philip Lenzi, lontoolainen ravintoloitsija, myy jäätelöä. Maailmanvalloitus pääsi nyt kunnolla vauhtiin. Presidentti James Madisonin puoliso Dolley tarjosi jäätelöä virkaanastukaisissa 1813.

Amerikka antoi jäätelölle sen nykymuodon. Jäätelönvalmistus koneellistui 1846, kun amerikkalainen kotirouva Nancy Johnson keksi käsikäyttöisen pakastimen. Keksintö antoi potkua tälle vilvoittavalle herkulle ja jäätelöä alettiin valmistaa teollisesti 1851. Amerikan jäätelöteollisuuden isänä pidetään Jacob Fusselli. Eskimopuikko, tötterö, jäätelösooda, vohveli - kaikki nämä on kehitetty Amerikassa.


Jäätelökesä Suomessa

jaatelo1
Suomen ensimmäiset jäätelökokeilut ovat tiettävästi 1900-luvun alusta, jolloin käsin veivattiin puukiuluisia, suolalla ja jäällä toimivia jäätelökoneita. 1922 Suomeen perustettiin ensimmäinen jäätelönvalmistuslaitos, jonka perusti italialainen Magin perhe. Sittemmin jäätelöä on Suomessa valmistettu ja valmistetaan edelleen useissa tehtaissa.

Suomen ensimmäinen jäätelökahvila avattiin Helsingin Lasipalatsiin 1930-luvulla. Sotavuosina jäätelönmyynti pysähtyi lähes tyystin, mutta

Suomen jäätelövalikoima on laaja ja monipuolinen, josta löytyy tarjontaa myös maitoallergiasta ja laktoosi-intoleranssista kärsiville. Jäätelöä valmistetaan maidosta, kermasta, kasvisrasvasta, soijasta. Makeutusaineena käytetään sokeria tai makeutusaineita.

Makuvaihtoehtoja on kymmeniä ja lisää tulee koko ajan. Kaikille on siis tarjolla tätä jäästä, suolasta ja maidosta valmistettua herkkua. Ja kyllä suomalaiset jäätelöä syövätkin. Tilastojen (elintarviketeollisuusliitto 2005) mukaan n. 74 miljoonaa litraa vuodessa, mikä tekee noin 14 litraa henkeä kohden.

Jäätelön historiasta on lukuisia tarinoita ja kertomuksia, joiden todenperäisyyttä on vaikea todentaa. Oli niin tai näin "...on jäätelö hyvää kun yksin syö".


Lähteitä ja lisätietoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jäätelö
http://www.makuja.fi/artikkelit/1868820/ajankohtaista/jatskiautot-tulevat-taas-tallainen-on-uusi-tunnari-kuuntele/
http://inventors.about.com/od/foodrelatedinventions/a/ice_cream.htm
http://www.foodsci.uoguelph.ca/dairyedu/ichist.html
http://www.maitojaterveys.fi/








Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen