Palaa takaisin edelliselle sivulle

Ristiretki Inkerinmaalle

Tutustuminen Venäjän keisarien asuinpaikkaan

Ilkka Vainio-Mattila, 7.1.2014


Hatsinan palatsi Pietarissa.

Hatsinan palatsi Pietarissa.




Päällimmäisinä jäivät mieleen Pietarin kaupungin suuruus ja sen mahtavat taidekokoelmat sekä arvokkaiden rakennusten restaurointi. Yllättävää oli myös Suomi-kontaktien paljous. En myöskään tietänyt missä kulkee Inkerinmaan rajat, jos sellaisia edes on olemassa. Oppaamme havainnollisti asiaa sanomalla, että jos Pietarin keskustasta piirretään ympyrä 40 kilometrin säteellä, siinä se Inkerinmaa on.

Kun laivamme oli kiinnitetty Pietarin satamalaituriin, kesti puolitoista tuntia kunnes pieni ryhmämme oli linja-autossa. Mieleen tuli, että junamatka olisi ehkä ollut vähän joustavampi. Muodollisuuksien jälkeen matka suuntautui Hatsinaan, joka on runsaan 80.000 asukkaan kaupunki 46 kilometrin etäisyydellä Pietarista. Hatsina on Espoon ystävyyskaupunki.

Nimen tälle kaupungille ovat antaneet suomalaiset jo 1600 luvulla. Suora yhteys löytyy Hollolan pitäjän Hatsina nimisestä kylästä.  Kaupunki on tunnettu Venäjän keisarien asuinpaikkana.  Nykyään sieltä löytyy mm. suomalainen kirkko, monitoimikeskus ja Inkeri-seuran toimisto.

Loisteliaita palatseja

hatsina

Yksi keskeisistä nähtävyyksistä on kreivi Hatsinan palatsi. Nykyistä palatsia ympäröivän alueen lahjoitti vuonna 1765 Katariina II rakastajalleen kreivi Grigory Orloville. Palatsin peruskivi muurattiin seuraavana vuonna ja siitä suunniteltiin metsästyslinnaa. Rakentaminen kesti ensivaiheessa 15 vuotta ja sitä ympäröi englantilaistyylinen puisto.  Vuonna 1796 palatsista tehtiin Venäjän hallitsijain virallinen residenssi ja jo silloin puisto sai nykyisen muotonsa.

Itse palatsi sai  nykyisen muotonsa vasta vuosina 1845–56. Maria Feodorovna testamenttasi palatsin vuonna 1828 Nikolai I:lle. Myöhemmin siellä ovat asuneet  Paavali II ja Aleksanteri II, joka ei juuri siellä käynyt. Vuonna 1881 Aleksanteri III muutti palatsiin perheineen paetakseen pelkäämiään salamurhaajia.

Toukokuussa 1918 Hatsinan palatsista tehtiin museo, joka ennen toista maailmansotaa oli erittäin hyvin varustettu ja laajalti arvostettu.

Palatsi vaurioitui pahasti tammikuussa 1944, mutta onneksi irtaimisto oli silloin siirretty Eremitaasiin ja restaurointi voitiin heti aloittaa. Niinpä vuosina 1946-47 noin 10 % palatsin yli 10000 m2 sisäkatosta oli uusittu, mutta siihen rahat loppuivat.  Vuonna 1950 tehtiin päätös siirtää rakennus puolustusvoimille ja lopettaa sen kunnostus museoksi. Myöhemmin tilat olivat tutkimusinstituutin käytössä. 

Vasta 1970 luvulla puiston paviljongit saatiin museokäyttöön ja monien vaiheiden jälkeen useita huoneita 18. vuosisadalta avattiin yleisölle.  Tänä päivänäkään Hatsinan tai Paavalin palatsi ei ole valmis, mutta on silti vierailemisen väärtti.

Hatsina oli tuttu myös Mannerheimille, koska se oli ratsuväen varuskuntakaupunki, jossa oli osa keisarin talleista ja myös suomalainen sotavankileiri, jonka muistomerkillä myös kävimme. Mielenkiintoinen kohde oli myös  Tihkovitsan seurakuntien leirikeskus. Keskuksessa järjestetään kesäisin nuorisoleirejä inkeriläisnuorille syrjäytymisen estämiseksi ja inkeriläisen kulttuurin ylläpitämiseksi. Leirikeskuksessa oli myös pieni kappeli.
leirikeskus

Pietarin vierailun aikana oli tilaisuus tutustua keskellä Pietaria sijaitsevaan suomalaisen seurakunnan Pyhän Marian kirkkoon ja sen seurakuntakeskukseen, joka on Inkerin luterilaisen kirkon päämaja. Nykyään kirkossa on sunnuntaisin suomalainen jumalanpalvelus, mutta muu toiminta on venäjänkielistä. Kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1805, se annettiin luterilaiselle kirkolle vuonna 1977 ja peruskorjaus valmistui vuonna 2002. Suomessa valmistetut urut pystytettiin vuonna 2010. Oppaanamme oli mm. Piispa Kuukauppi.  Kirkon sisätilat oli kunnostettu yksinkertaisesti, mutta kauniisti. Kunnostustöitä on rahoitettu suomalaisen karitatiivisen tuen turvin.

jusupovin palatss2

Kävimme myös luterilaisella hautausmaalla, mistä löytyi Y.M. Sprengtportenin hautamuistomerkki. Se oli hiljattain kunnostettu, mutta muuten hautausmaa kaipaisi melkoista siistimistä.

Varsinaisina turistikohteina tutustuimme Pietarin venäläiseen museoon sekä Jusupovin palatsiin. Näiden kokoelmat vetävät vertoja mille tahansa kulttuurirakennuksille maailmassa. Rakennusten sisustukset on rakennettu rahaa säästämättä. Tosin mieleen tulee helposti ajatus, että rahalle ja työlle olisi varmaan ollut tärkeämpiäkin kohteita.

jusupov 2

Ehkäpä satojen kynttilöiden kattokruunut, kullatut huonekalut ja seinän kokoisten gobeliinien näkeminen kertoo jotain keskeistä viime vuosisatojen historiasta ja ennen kaikkea ihmisten valtavista sosiaalisista ja taloudellisista eroista, mutta myös huikeasta käsityötaidosta.

Jusupovin palatsi tai se, jonka niistä näimme, oli myös sanoinkuvaamaton kokoelma taidetta ja muuta käsityötaitoa. Sen pitää jokaisen kokea itse. Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä palatsissa oli huone, jossa munkki Rasputin väitetään murhatun. Todennäköisesti Rasputinin ongelma oli, että hän omaamillaan ”poppamies” taidoilla pääsi sellaiseen asemaan, joka herätti suunnatonta kateutta. Hänet yritettiin tappaa myrkyttämällä ja ampumalla, mutta lopulta ruumis löytyi jäisestä Neva joesta.

 

 





Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen