Palaa takaisin edelliselle sivulle

Trooppiset perhoset nähtävyytenä

Perhostalon asukkaita

Ilkka Vainio-Mattila, 23.1.2013


Ilkka Vainio-Mattila

Perhonen voi olla myös pelottavan näköinen lähikuvassa.

Perhonen voi olla myös pelottavan näköinen lähikuvassa.




Trooppiset perhoset elävät yleisesti sademetsissä, joissa on ikivihreää kasvillisuutta ja aluskasvillisuuden alueella noin 80 %:n kosteus sekä 27 asteen lämpötila. Tällaiset olosuhteet on helppo luoda perhostaloihin, joita on rakennettu eri puolille maailmaa.

Trooppisten eliöiden tuontia, kasvatusta ja tutkimusta erilaisissa sisätiloissa on harrastettu ja 1500-luvulta lähtien. Eräs tällainen uusi kohde on ”Mariposario” Espanjan Aurinkorannikolla Benalmádenassa. Siellä voi tutustua perhosten elämänkaareen munasta toukkavaiheen ja koteloitumisen jälkeen syntyviin perhosiin, niiden väriloistoon ja elintapoihin. Ilmastollisten olosuhteiden lisäksi tarhassa on kunkin perhoslajin vaatimia ns. isäntäkasveja munimista varten ja toukkien ravinnoksi.

Perhonen on huoleton?

Perhonen lienee ainoita hyönteisiä, joka ihmisten mielessä synnyttää myönteisiä ajatuksia. Ne vaikuttavat väreineen ja kevyen lentotapansa puolesta huolettomilta olioilta. Erityisesti trooppiset perhoset ovat värikkäitä ja selvästi suurempia kuin useimmat Suomessa esiintyvät lajit. Värikkään perhosen toukka ei kuitenkaan herätä samoja myönteisiä mielikuvia ulkonäöllään, tai koska ne syövät kasvien lehtiä repaleisiksi ja saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisten toiminnalle.

Perhosilla on neljä siipeä, päässään kaksi tuntosarvea ja imukärsä, keskiruumiissa kuusi jalkaa ja takaruumis. Näillä ominaisuuksilla ne voidaan erottaa omaksi biologiseksi ryhmäkseen. Lajista riippuen ”antennit” ovat esimerkiksi nuijamaisia, sulkamaisia tai kampamaisia.

Perhoset kuuluvat alaryhmänä siivellisiin hyönteisiin ja niillä on täydellinen muodonvaihdos. Koska perhoset ovat värikkäitä ja jatkuvasti liikkeellä ainakin aurinkoisina hetkinä, ne ovat helposti havaittavissa. Mutta eivät niinkään helposti valokuvattavissa, koska liikkeet ovat nopeita ja asettuessaan esimerkiksi kasvin lehdelle useat perhoslajit painavat siipensä yhteen.

Värikkäitä suomuja

perhonen4
Perhosten väriloisto perustuu niiden siivissä oleviin miljooniin suomuihin. Väreissä on vaihtelua samankin lajin puitteissa riippuen mm. sukupuolesta ja vuodenajasta. Tuntosarvet toimivat tasapainoeliminä ja hajuaistimina. Urokselle ne ovat oleellisia partnerin löytämiseksi. Isäntäkasvi taas tunnistetaan etujaloissa olevilla herkillä tuntoelimillä. Perhosen silmät muodostuvat tuhansista optisista yksiköistä. Sen näkökenttä voi olla jopa 360 astetta.

Pariutumisen jälkeen perhosnaaras laskee munat, normaalisti 100 – 200, mutta joskus jopa tuhansia. Munat lasketaan tiettyyn tai tiettyihin kasveihin, ei siis minne tahansa. Luonnossa on huomioitava muiden naaraiden reviirit ja auringon sekä sateen mahdolliset haitat. Noin viikon kuluessa munista syntyy perhosen toukkia, jotka alkavat kasvaa syömällä isäntäkasviaan. Ruokavalio saattaa tosin lajikohtaisesti olla hyvinkin monipuolinen, ulottuen omien munien kuorista ja luodusta nahasta myös muualle kasvimaailman ulkopuolelle kuten villaan ja mehiläisvahaan.

Perhonen pukeutuu nahkaan

perhonen2
Perhostoukat käyvät läpi viisi vaihetta luomalla nahkansa ja ”pukeutumalla” aina suurempaan nahkaan.  Kasvua tapahtuu ainoastaan toukkavaiheessa, joka lajista riippuen kestää 2 – 8 viikkoa. Tämän jälkeen toukka koteloituu ja täysikasvuinen aikuinen perhonen kuoriutuu siitä 1 – 3 viikon kuluessa. Joskus kotelovaihe voi kestää kuukausia esimerkiksi sopivaa ilmastoa odotellessa. Koteloituminen on todella ihmeellinen ja monivaiheinen tapahtuma. Esimerkiksi toukan ruumiin painosta häviää kolmannes ja toukka valmistaa itselleen pienen silkkisen tyynyn, jonka varaan se ripustautuu usein pää alaspäin.

Toukan muodot häviävät ja vähitellen muodostuvat siivet, imukärsä, jalat, sukuelimet, jne. Valmis perhonen ei voi enää syödä pureskelemalla lehtiä, vaan se saa ravintonsa imukärsän avulla imemällä mm. kukkien mettä. Kun kotilosta esiin tulevan perhosen siivet ovat kuivuneet ja perhonen lähtee lentoon, se on valmis jatkamaan sukua, ja kiertokulku alkaa alusta.

Pölyttävä perhonen

Perhosilla on luonnollisesti tärkeä merkitys kasvien pölyttäjinä. Monet kasvit ovat lisääntyäkseen riippuvaisia tiettyjen hyönteisten ominaisuuksista joiden avulla ne pääsevät käsiksi kasvin mesivarastoon. Perhoset, ja erityisesti niiden toukat, ovat kuitenkin myös tervetullutta ravintoa muille eläimille ja myös lihansyöjäkasveille. Perhosilla ja niiden toukilla on kuitenkin omat puolustautumiskeinonsa. Ne saattavat ulkomuodollaan matkia kuolleita lehtiä, puun kuorta, linnun jätöksiä tai kiviä. Jotkut lajit ovat myrkyllisiä perustuen toukkavaiheen ravintoon. Muodot voivat myös imitoida esimerkiksi ampiaisia.

Perhostalot

Perhostalojen toiminta perustuu suurelta osin trooppisilla alueilla elävien perheiden aktiivisuuteen. Ne kasvattavat kasveja, jotka houkuttelevat tiettyjä perhoslajeja, huolehtivat sopivista olosuhteista, joissa esimerkiksi taudit, parasiitit tai muurahaiset eivät haittaa toimintaa. Muutaman viikon tai lajista riippuen vasta kahden kuukauden kuluttua toukat ovat kotiloituneet ja voidaan poimia ja lähettää perhostaloille eri puolille maailmaa. Ne kulkevat kuitenkin laboratorioiden kautta, jossa ne kääritään puuvillaan ja pakataan pahvilaatikoihin. Lähettäminen on turvallista, koska kotilot tarvitsevat vain vähäisen määrän happea. Arimpia ovat lajit, joiden aineenvaihdunta on nopeaa.

Perhostalossa kotilot ripustetaan tietynlaiseen hautomoon, jossa olosuhteet ovat optimaaliset niiden kehityksen kannalta ja niistä kuoriutuu aikuinen perhonen. Aikaa kuluu vain muutama päivä kotiloiden saapumisesta. Vasta kun siivet ovat kovettuneet, perhoset lasketaan vapaasti lentämään trooppiseen tarhaan ihmisten ihailtavaksi. Oleellista on että kaikki toiminta on luvan varaista ja edellyttää mm. eläinlääkärien tekemiä tarkastuksia. Auktorisoitujen perhostarhojen on pidettävä rekisteriä kaikista esilläolevista perhosista.

Kirvojen karkottaja - leppäkerttu

Koska syntyneet perhoset munivat myös perhostarhoissa, joissa on niiden isäntäkasveja, niin munista ja toukista voidaan myös näissä olosuhteissa saada muodonvaihdos etenemään kotilovaiheen kautta aikuiseksi perhoseksi. Ongelmana on usein se, että toukat syövät liiaksi isäntäkasvejaan ja tämän takia tarvittaisiin suuria pinta-aloja perhostarhoihin. Tällöin vastaan tulevat tietysti taloudelliset realiteetit.

Osa perhostarhojen perhosista on kuitenkin paikallisen, erityisissä häkeissä tapahtuvan kasvatuksen tuloksena syntyneitä. Kemiallinen tautien torjunta on käytännössä poissuljettu menetelmä. Hyviä biologisia vaihtoehtoja on kuitenkin olemassa. Esimerkiksi leppäkertut syövät kirvoja.

Lajeja tuhansittain

Maailmanlaajuisesti tunnetaan lähes 200.000 perhoslajia, mutta vain 10% niistä on päiväperhosia ja 90% elää trooppisissa olosuhteissa. Suomessa esiintyvä perhoskanta on siis aika vaatimatonta kokonaisuuteen verrattuna. Myös se lajimäärä perhosia, joka voi menestyä perhostarhojen ”vankeudessa” rajoittuu noin 200:aan. Erinäisistä syistä tapahtuvan vaihtelun takia esillä on keskimäärin ehkä 50 - 60 lajia. Perhosethan elävät keskimäärin vain kolmisen viikkoa.

Toukka elää syödäkseen

perhonen3
Koiperhoset muodostavat valtaosan luonnossa elävistä perhosista.  Bombyx-suvun koiperhoset ovat erikoisia siitä, että ne eivät syö mitään toukkavaiheen jälkeen, vaan elävät kertyneen vararavinnon varassa. Yleisesti ottaen pitää paikkansa, että perhosen toukat elävät syödäkseen ja aikuiset perhoset syövät elääkseen.

Koiperhosten tiedetään esiintyneen jo 140 miljoona vuotta sitten, kun varsinaiset perhoset periytyvät vain noin 40 miljoonan vuoden takaa.  Koiperhosilla on usein myös ikään kuin ylimääräinen kehitysvaihe, kun ne muodostavat toukan ympärille silkkimäisen ”cocoonin” ennen varsinaista koteloitumista.








Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen