Palaa takaisin edelliselle sivulle

Grönlanti on leppeä kesällä

Matka jäävuorten maahan

Tuulikki Muller, 30.9.2010


  • Tuulikki Muller


  • Tuulikki Muller




Joulun ja pakkasten keskellä on mukava muistella kesämatkaa Grönlantiin. Grönlannissa ei elokuussa ollut kylmä, ei lunta, mutta upeita jäätikkövuonoja loputtomiin.

Grönlannin mannerjäätikön sulaminen ja ilmaston lämpeneminen huolestuttaa. Viime elokuussa sää olikin matkailijan unelma, aurinko paistoi pohjoisella napapiirillä pitkään vielä loppukesästäkin.

Mereltä katsottuna Grönlannin rannikko näyttää nimensä mukaisesti vihreältä. Ruoho kasvaa, ja haarapääskyt visertävät. Teiden kunnosta voi päätellä, että talvi on huomattavasti kylmempi. Siksi talvella sinne uskaltautuvat vain rohkeat elämysseikkailijat ja jäätikön sulamista tutkivat tiedemiehet.

Jos nykyinen ilmaston lämpeneminen jatkuu tätä vauhtia, Grönlannissa ehkä pian viljellään omia uusia perunoita ja muita vihanneksia, kesäisin laitumille voidaan laskea lampaita ja nautoja.

Jäätiköstä sulavalla maailman puhtaimmalla makealla juomavedellä saataisiin  maailman vesiongelma hoidettua, jos asiasta kiinnostuttaisiin.

Grönlanti vihertää

Jaata 4
Viimeksi Grönlannissa oli näin lämmintä keskiajalla. Niinpä jäätikkösaari uskallettiin nimetä vihreäksi. Erinomainen oivallus, parempaa nimeä edes nykyajan mainostoimistot eivät olisi keksineet. Vihreätä näkyy monilla rinteillä, muutama kukkanenkin ponnisti routaisesta maasta. Kun Suomessa hikoiltiin, Grönlannissakin kuljettiin kevyissä kesävaatteissa.

Jäätikkötutkimukset ovat todistaneet, että saarella on todella ollut karjaa ja viljeltyä maata. Nykyisin kaikki ruoka tuodaan entisestä emämaasta Tanskasta. Valaanliha ei enää ole ainoa kansan ruoka, myskihärän lihasta tehdään jopa hampurilaisia. Ranskanperunoita, hampurilaisia ja muita tuontiruokia syödään paljon ja kansa paisuu.

Elokuun lopulla Grönlannin rannikolla oli siis melkein yhtä lämmintä kuin vaihteeksi viileässä Keski-Euroopassa. Sisämaassa oli varmasti hieman viileämpää, mannerjäätikkö peittää lähes koko Grönlannin eli melkein kaksi miljoonaa neliökilometriä.

Villapaitaa tai edes sadetakkia ei tarvinnut kuin pienvenematkalla jäävuonolle. Siellä meitä tervehti kolme suihkuttavaa valasta, pyrstöillään iloisesti polskien. Myskihärkiä, hylkeitä tai jääkarhuja emme nähneet.

Jäävuoret poikivat

Jäävuorien poikiminen on aikakautemme uusi ilmiö. Tunnetuin oli Rossin 11000 neliökilometrin jäähyllyn irtoaminen Etelämantereella vuonna 2000.  Grönlannissa taas irtosi melkein kolmen Pariisin kaupungin kokoinen jäähylly tänä vuonna juuri kun me olimme siellä.

Onneksi emme jääneet jäähyllyn alle, Kristina Regina-laivamme olisi ollut liian pieni puskemaan sitä vastaan.  

Grönlanti on nykyään samantyyppinen itsehallintoalue kuin meidän Ahvenanmaamme, olematta silti itsenäinen. Jäämantere on yhä riippuvainen Tanskasta ja Yhdysvalloista.








Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen