Palaa takaisin edelliselle sivulle

Onko kaupungin politiikkaa "silleen" jättäminen?

Mikä on kaupungin rooli kaupunkikulttuurin muodostumisessa?

Ulla Maria Hoikkala, 16.5.2014


  • Ulla Maria Hoikkala

    Kaupunki ja sen mahdollistaja. Kuusankosken kaupunki on rakentunut ja sen asuntoalueet on pitkälti rakentanut Kymin Osakeyhtiö, nyk. UPM Kymmene.

    Kaupunki ja sen mahdollistaja. Kuusankosken kaupunki on rakentunut ja sen asuntoalueet on pitkälti rakentanut Kymin Osakeyhtiö, nyk. UPM Kymmene.


  • Ulla Maria Hoikkala

    Lars Sonckin suunnittelema entinen koulurakennus on nykyisin Kotiseututalo Kuusankoskella, monimuotoisten tapahtumien pitopaikka.

    Lars Sonckin suunnittelema entinen koulurakennus on nykyisin Kotiseututalo Kuusankoskella, monimuotoisten tapahtumien pitopaikka.




Kaupunkien kiinteistöosastoilla on tärkeä rooli kulttuuriympäristön rakentamisessa, kehittämisessä ja säilyttämisessä, sillä se määrittelee tonttien käytön ja kulttuurirakennusten vuokrat.

Mene ja tiedä, mutta rakennetun ympäristön ja perinnekulttuurin ymmärtäminen ovat tuossa työssä suuri etu.

Hyvä elämä pakenee aina menneeseen!  Onko näin ajateltava myös tänä päivänä rakennettavan kaupunkikuvan kohdalla? Halutaanko identifioitua menneeseen vai suunnata katse rohkeasti tulevaan? Näidenhän ei tarvitse olla toisiaan pois sulkevia, sillä rakennettu ympäristö on aina osa ihmisen historiaa ja nykyisyyttä.

Kun Suomeen rakennettiin tehdasyhdyskuntia 1800-luvun lopulla, syntyi "vanhojen patruunoiden" johtamismalli, jossa hierarkia oli yksinkertainen - patruunalla oli päätösvalta asioihin koskivat ne sitten elinolosuhteita tai työtä. Tehdas toi suurelle osalle väestöä leivän, asunnon, koulun ja terveydenhoidon.

Patruunat olivat myös työväen asuntokulttuurin luojia ja kehittäjiä, ja rohkean johtamisen mallilla rakennettiin kokonaisia kuntia. Moni suomalainen tehdaspaikkakunta elää edelleenkin rohkeiden  "patruunoiden aikaa", vaikka moni tehdas on sulkenut ovensa ja piipuista ei nouse savu. Tehdasyhteisöt jatkavat elämäänsä esimerkiksi Kouvolan Kuusankoskella, jossa on yleiskaavassa suojeltuja asuntoalueita tyypillisinä esimerkkeinä työväestön asumiskulttuurista.

Itsenäisenä kuntana Kuusankoskella oli aikoinaan vahva ja ymmärtävä johto, joka halusi säilyttää alueellisesti ja valtakunnallisestikin merkittävää teollsuusperinteen historiaa.  Esimerkkinä vaikkapa Naukio, jossa on 21.5.2007 voimaantullut yleiskaava. Siinä alue on kaavoitettu "valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäväksi sen kulttuurihistoriallisen arvon, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten kohteiden ja aluekokonaisuuden vuoksi. Alueen arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään".
Valtakunnallisesta kiinnostavuudesta kertoo se, että Naukio toimi vuonna 1983 valtakunnallisten Asuntomessujen näyttämönä, jossa esiteltiin säilyttävän saneerauksen ja alueen ehdoilla tapahtuneen uudisrakentamisen ympäristöä. Alue on edelleen suosittu tutustumiskohde ja on säilyttänyt lähes alkuperäisen ilmeensä.

"Saisinko metrin rakennusperinnettä"

immonen2

Professori Kari Immonen Turun Kirjastosillan kupeessa. Kuva Teemu Immonen.


Monen kaupungin politiikkaa katsoa tulevaisuuteen on kuitenkin jättää kaikki entinen "silleen". Ei korjata, remontoida, huolleta eikä kehitetä - annetaan vaan olla. Aika tekee ennen pitkää tehtävänsä. Näin on jo kadotettu paljon vanhaa, arvokasta rakennusperinnettä ja kulttuuria, jota ei voi rahalla korvata eikä ostaa kaupasta kilottain tai metreittäin. Lisäksi yhä lisääntyvä ilkivalta tyhjillään olevissa rakennuksissa edesauttaa arvokkaiden kohteiden tuhoa.

Toivoa sopii, että nykyinen johtajuus on riittävän vahvaa tällaisen ainutlaatuisen teollisuusperinteen säilyttämiseksi. Säilytettävää on jokaisessa niemessä, notkossa ja saarelmassa, mutta kaikkeahan ei tietenkään voida jättää ennalleen. On kuitenkin katsottava silmällä kuin helmellä, mikä on arvokasta tulevien sukupolvien kannalta.

Rakennetun kaupunkiympäristön monipuolinen ja rikas arkkitehtuuri on monelta osin hävinnyt tai hävitetty, mutta paljon on vielä jäljellä ja säilyttämisen arvoista tuleville sukupolville. Ne ovat myös matkailullisesti houkuttelevia kohteita, kun niiden arvon ymmärtää.

"Turun taudista" on muodostunut yleissana, jota käytetään rakennetun kulttuuriympäristön ympärillä käytävän keskustelun avauksissa joka puolella. Siihen vedoten käydään voimakkaita kaavoituskeskusteluja, kun halutaan nostaa asioita esiin puolesta ja vastaan.  

Turun päättäjät ovat osoittaneet kulttuurista rohkeutta, kun suuresta vastustuksesta huolimatta päätettiin Kirjastosillan rakentamisesta Aurajoen yli. Monia palkintoja saanutta siltaa kuvataan mm. näin: "Vaativassa historiallisessa ympäristössä oleva kevyen liikenteen silta sulautuu maisemaan, mutta on kuitenkin sen yksi kiinnekohta."

Kuusankoskelaislähtöinen ja sittemmin turkulaistunut professori Kari Immonen on kulttuurihistorian ja teollisuusperinteen puolestapuhuja. Hän pitää Kirjastoslltaa onnistuneena ja kiittää Turun päättäjiä rohkeudesta pitää päänsä sillan rakentamiseksi.

Kaikki uusi ei siis ole huonoa ja kaikki vanha ei ole säilyttämisen arvoista. On kuitenkin tärkeää nähdä näiden kahden välinen suhde - ei ole toista ilman toista. Ilman siltoja ei voida siirtyä historiasta tähänpäivään ja tulevaisuuteen.

On suuri merkitys, minkä annetaan "vaan olla".

Julkaistu aiemmin Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n jäsenlehdessä 2/2014.





Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen