Palaa takaisin edelliselle sivulle

Kaislikossa suhisee jälleen

Ympäristöstä huolehtiminen on taas muotia

Ulla Maria Hoikkala, 30.8.2012


Ulla Maria Hoikkala

Talkootyön riemuvoitto

Talkootyön riemuvoitto




"Maisemanhoitoon on tunkua" otsikoi Helsingin Sanomat 23.7.2012 uutisen perinnemaisemanhoidosta. Ympäristöstä huolehtiminen on jälleen muotia ja ihmisille halutaan lisää vapaa-ajanviettoon soveltuvia alueita.

Karvajalanjoki on suurin Pien-Saimaan läntisimpään osaan laskevista joista. Sitä pitkin järveen virtaa merkittävä määrä ravinteita pelloilta ja metsistä, ja valuma-alueella on mm. kolme ojitettua suota. Pien-Saimaan veden laatu on heikentynyt ja vesi on samentunut.

Pien-Saimaan vesistön ongelmat ovat saaneet alueen asukkaat miettimään rehevöityneen lähiympäristönsä tilaa. Kymmenen vuotta sitten POMO-rahalla rakennettu kosteikko oli rämettynyt ja retkeilypolun pitkospuut lahonneet. Alkuperäinen rakentaja- ja ylläpitäjäyhdistys oli lopettanut toimintansa.

Päätettiin perustaa Karvajalanjoen Suojeluyhdistys ry kehittämään Karvajalanjoen ja ympäristön hyöty- ja virkistyskäyttöä, parantamaan vesistön vedenlaatua ja sekä edistämään alueen vakinaisten ja kesäasukkaiden yhteistyötä ja viihtyvyyttä.
- Suurin hankkeemme ja syy, miksi yhdistys perustettiin, oli ja on Karvajalanjoen kosteikon ja retkeilyalueen kunnostaminen, kertoo Karvajalanjoen Suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Marjut Sassi. Aluetta hyödyntävät vakituiset ja kesäasukkaat sekä matkailijat.

Heti alussa törmättiin ongelmaan, kun Eu:n maaseudun kehittämishankkeessa hyväksyttiin kosteikot, mutta ei retkeilyaluetta ja Kylät eläväksi –hankkeessa retkeilyalue, mutta ei kosteikkoa.

Loppujen lopuksi alue rakennettiin kolmen eri hankkeen rahoituksella. Kosteikko ja luontopolku toteutettiin Eu:n yleishyödyllisenä investointihankkeena (Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry). Esteettömät kulkutiet rakennettiin Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön hankkeena ja Olkkolanniityn allas Taipalsaaren kunnan rahoittamana hankkeena.


Loppiaisesta kesään


Kosteikon avajaisissa sunnuntaina 19.8.2012 oli lähes sata innokasta vierasta - asukkaita, kesämökkiläisiä, maanomistajia, kansanedustajia, kaupungin ja kuntien edustajia sekä talkooväkeä. Pitkospuilla istuttiin, seurusteltiin ja syötiin Olkkosen Hannun maanmainiota lohisoppaa. Joukossa oli myös syntyperäisiä "karvajalkoja" - ympärivuotisia tai kesäasukkaiksi siirtyneitä.

Karvajalanjoen kosteikon suunnittelu ja rakentaminen on osoitus myös talkootyön yhteenkokoavasta voimasta. Kuten Marjut Sassi totesi, "loppiaisena syntymäpäiväjuhlilla syntynyt idea sai nyt elokuussa hienon päätöksen".
- Tekninen suoritus ja taiteellinen vaikutelma ovat tässä lopputuloksessa kohdallaan, Sassi nauratti yleisöä.

Kansanedustajat Anneli Kiljunen ja Ari Torniainen kiittivät asukkaiden palavaa intoa ja halua tehdä ympäristöstään parempi kaikille.
- Vaatii valtavaa sitoutumista asiaan saada tällainen iso hanke toteutettua näinkin lyhyessä ajassa, Kiljunen sanoi.

Ihmisten tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Mitä enemmän on oikeanlaista tietoa, sen paremmin pystyy toimimaan oikein ympäristön suhteen.
- Omilla teoilla on suuri merkitys ja niillä voi vaikuttaa siihen, että ei enää enempää tuhota ympäristöä, Kiljunen painotti.

Torniaisen mielestä hanke on myös osoitus siitä, että maanviljelijät ja metsänomistajat panostavat ympäristöönsä, vaikka heitä monesti syyllistetään vesistöjen tilasta.  

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jouni Kemppi lähetti  kansanedustajien välityksellä terveisiä päättäjätahoille.
- Byrokratia tässä hankkeessa oli melkoista pyöritystä, ja siihen pitää saada muutos. Viime kädessä kaikki suhtautuivat asiaan kuitenkin erittäin myönteisesti ja hommat saatiin hoidettua hienosti, Kemppi kiitteli.

Hankevastaavana oli Osmo Pöysti, joka teki suunnittelutyön, hankki tavarat ja organisoi talkoot sekä toimi työnjohtajana. Pääurakoitsijana hankkeessa toimi Jarmo Karkia ja Marjut Sassi hoiti paperityöt ja juoksi rahoituksen kasaan.   
- Ilman alueen maanomistajia, yksityisiä, kuntia, ja järjestöjä tämä hanke ei olisi toteutunut. Haluan kiittää myös paikallisia osakaskuntia, jotka lahjoittivat omarahoitusosuuksiin rahaa, Sassi kiittää hyvin sujunutta yhteistyötä.

Jatkoa luvassa


Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jouni Kemppi kertoo, että lisää vastaavanlaisia hankkeita on käynnissä, käynnistymässä ja suunnitteilla. Pien-Saimaan valuma-alue on laaja ja töitä on tehtävä monella tasolla, että asiat saadaan edes jonkinmoiseen kuntoon.
- Tämä kosteikko on vasta ensiapua alueen virtaamien tuomien ravinteiden hillitsemiseksi. Yksi erittäin tärkeä askel eteenpäin oli Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen kosteikkoasiamiehen palkkaaminen.

Marjut Sassi iloitsee, että luontovalokuvaajat ovat jo löytäneet alueen uudelleen. Perhosia, kalasääskiä, jopa mehiläishaukka on havaittu.

Elämä löytää jälleen vanhoista kotimaisista elokuvista tuttuun maisemaan ja alkaa pikkuhiljaa täyttää tyhjät paikat.


Hankkeen tunnuslukuja:
Henkilötunteja 571
Konetyötunteja 44
Suurempia yleisiä talkoita pidettiin 15 kertaa
Niihin osallistui lähes 30 eri henkilöä.
Kaivu- ja maisemointityön  teki  maanrakennusurakoitsija Jarmo Karkia.
Pitkospuut rakensivat urakalla Jänkäsalon Erä-Veikot.





Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen