Palaa takaisin edelliselle sivulle

Seitsemän vuoden kierto

Älä heitä pois mitään, jota voi hyödyntää.

Ulla Maria Hoikkala, 15.5.2013


  • Ulla Maria Hoikkala

    Muovisista maitopusseista kudottiin mattoja 70-luvulla.

    Muovisista maitopusseista kudottiin mattoja 70-luvulla.


  • Ulla Maria Hoikkala

    Ennen muovi käytettiin kutomalla siitä mattoja keittiönn, kylpyhuoneesee, ulko-puuceehen.

    Ennen muovi käytettiin kutomalla siitä mattoja keittiönn, kylpyhuoneesee, ulko-puuceehen.




"Ei saa heittää pois mitään, jolla voi olla käyttöä myöhemmin". Näin evästi oma äitini minua aikoinaan. Kun katson ympärilleni, neuvo on mennyt liiankin hyvin perille.

Viimeisten vuosikymmenten aikana kerskakulttuuri on vallannut ihmisten ajatusmaailman. Asunnonvälittäjät sanovat, että 150.000 euron (yli miljoonan mummonmarkan) ensiasunto on juuri soveliaan hintainen opiskelijalle.

Nuorten perheiden tallissa on kaksi autoa, vene, moottoripyörä, taskussa kesämökin avaimet.  Huonekaluja vaihdetaan parin vuoden välein, vaatteet ovat merkkivaatteita. Pitää saada uutta ja entistä hienompaa ja isompaa ja kalliimpaa. Mieluusti heti. Kun omaa rahaa ei vielä ole, ostetaan velkarahalla.

Kaikki uusi alkaa, kestää hetken ja päättyy. Kun ennen koulua käytiin hanakasti ja innolla, nyt koulunkäynti on projekti - se tahkotaan pakolla läpi ja siellä on tylsää. Työ oli ennen elinikäinen sitoutuminen, nykytyöt ovat projekteja ja pätkätöitä. Ihmissuhteet ovat pätkäsuhteita ja avioliitto on muutaman vuoden projekti. Elektroniikka on lyhytikäistä ja pääsääntöisesti kertakäyttöistä. Kun huonekalut tehtiin ennen kestämään isältä pojalle ja pojanpojalle, nyt ne kestävät minkä kestävät. Vaatteet tehtiin aikoinaan kestämään  ja niitä korjattiin seuraavalle sukupolvelle, nykyään vaatteet ovat lähes kertakäyttöhyödykkeitä. Tai niitä "tuunataan".

Missä vaiheessa elämästä on tullut projekti? Kestävä laatu - niin elämässä yleensä, ihmissuhteissa kuin tavaroissakin - on jäänyt kertakäyttökulttuurin jalkoihin. Elämme suorittamisen aikaa.


Taantuman sykli lyhentynyt

korot keskiIlmassa on jo pitkään ollut merkkejä maailmantalouden romahtamisesta. Keinotekoiset elvytystoimet kestävät hetken, mutta eivät pelasta tuholta. Jotkut vertaavat olosuhteita 1930-luvun suureen ja syvään lamaan. Kun mikään ei tunnu enää miltään, otetaan riskejä talouden ja terveyden kanssa. Rahaa palaa, samoin huumeita ja irtosuhteita.

Taantuma on tosiasia. Taloustieteilijät varoittavat lopettamasta kuluttamista, sillä se johtaa kansantalouden romahtamiseen. Pankit ovat kuitenkin lyöneet lainahanat kiinni. No money - no honey.

Mitä ajatuksia ja opetuksia 1990-luvun alun syvästä taantumasta on jäänyt mieleen? Miten tämän päivän kulutus eroaa vuoden 1988 kulutuksesta? Kun katsoo ympärilleen, kulutus on muuttunut entistä kerskailevammaksi ja tuhlailevammaksi. Mikään ei tunnu riittävän ja ahneuden alttarille uhrataan yhä enemmän tavallisia ihmisiä.

Kohtuullistettu käyttö = kierrätys

uusio keski2Tuoko talouden maailmanlaajuinen taantuma uudelleen muotiin kohtuullisen ajattelutavan? Vaikkakin tavaroiden käyttäminen uudelleen on ilmiönä ikivanha, sillekin on keksitty uusia nimiä - kierrätys, uusiokäyttö, kestävän kehityksen tapa toimia, retro, vintage - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ja uuden myötä voi aina pistää muutaman kympin lisää hintaan.

Jokamiehen sanakirja Wikipedia määrittelee hakusanan "kierrätys" seuraavasti: "Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätys vähentää yleensä neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristöä säästävä ratkaisu."

Sotien jälkeisinä vuosina kaikesta oli puutetta. Kun ei ollut varaa ostaa uusia vaatteita, entiset käytettiin tarkkaan hyödyksi. Takit käännettiin ja ommeltiin uuteen kuosiin. Sukat parsittiin. Käyttövaatteet pienennettiin lapsille. Eri ikäiset sukupolvet käyttivät samaa vaatetta niin kauan, kun kangas kesti purkamista, paikkaamista ja uudelleen ompelua.
uusio keski
Monille lienee tuttu omasta lapsuudesta ja nuoruudesta "jämäkierrätys" eli joutui käyttämään vanhempien sisarusten pieneksi käyneitä vaatteita ja kenkiä.

Nythän tämä on suurinta huutoa, kun sille on keksitty uusi, hienolta kalskahtava nimitys - vintage!

Onko tämä ilmiöiden  kierrätystä? Vaatemuotihan kierrättää jo vuosikymmeniä säännöllisin väliajoin. Omat 1970-luvun kengät ovat nyt nuoremman sisareni suurinta vintage-muotia. Aidoista kengistä maksetaan mitä vain. Televisiossa esitetään antiikkimarkkinoita ja vintage-kirpputoreja.

Summa summarum - äitini opit ovat siis tämän hetken suurinta muotia.

Niinpä käytän hyvällä omallatunnolla hänen vanhaa, lämmintä aamutakkiaan. Käytän lempikenkiäni edelleen säännöllisesti suutarilla pohjattavana ja paikattavana. Haen kirpputorilta astioita ja vintage-koruja.

Olen siis kitupiikki.

Miten syvään lama puree suomalaisia tällä kertaa?









Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2017 | Toisin Sanoen