Palaa takaisin edelliselle sivulle

Hampailla vai ilman

Millaisin välinen hampaita on puhdistettu kautta aikojen?

Ulla Maria Hoikkala, 26.11.2013


  • Ulla Maria Hoikkala

    Hymyiletkö hampailla vai ilman?

    Hymyiletkö hampailla vai ilman?


  • kuvaajan nimi tässä näin

    kuvatekstiä tässä näin

    kuvatekstiä tässä näin




Hampaiden puhdistamiseen on käytetty monenlaisia keinoja historian hämäristä lähtien. Hollantilainen hammaslääkäri kertoo keksineensä kertakäyttöisen, pureskeltavan hammasharjan 15 vuotta sitten. Näitä varrettomia, vaikkapa mintulle maistuvia hammasharjoja voi ostaa lentokentiltä, hotelleista ja ravintoloista useissa maissa Euroopassa.

Itse asiassa kyseessä on vieläkin vanhempi keksintö, joka vie meidät ajassa noin 5500 vuotta taaksepäin muinaiseen Egyptiin.  Silloin lienee keksitty modernin hammasharjan alkeellinen esikuva. Hampaiden puhdistukseen käytettiin aromaattisia aineita sisältävien puiden ja pensaiden oksia, joiden pehmeäksi pureskeltu pää paitsi toimi harjan tavoin puhdistamisen apuvälineenä levitti suuhun puun sisältämiä aromaattisia ainesosia, jotka myös raikastivat hengitystä.
 
Vastaavanlainen luonnonhammasharja on edelleen käytössä monissa islamilaisissa maissa. Oliivi- tai pähkinäpuusta tai salvadora persica –puusta tehty luonnonhammasharja, miswak, tunnetaan hyvin islamin perimätiedossa, koska itse profeetta Muhammed on suositellut sen käyttöä. Saudi-Arabia tuottaa miswakeja islamilaisen maailman markkinoille, ja niitä on myynnissä usein esimerkiksi moskeijoiden yhteydessä.

Hammasharjan evoluutio

dental2

Hampaiden puhdistamiseen on käytetty erilaisia tikkuja, luita, höyheniä – itse asiassa mitä tahansa, joka on mahtunut hampaiden välistä. Meidän tuntemamme hammasharjan esi-isä lienee peräisin 1400-luvun Kiinasta.
Yhdysvalloissa hammasharja patentoitiin 1800-luvun lopulla ja hammasharjojen teollinen valmistus aloitettiin.

Ensimmäiset hammasharjat olivat puisia ja niissä oli usein eläinten piikkejä harjaksina. Ennen käyttöönottoa harjat keitettiin tai käytettiin kiehuvassa vedessä.

Suomeen hammasharja rantautui 1800-1900 -lukujen vaihteessa. Varsinkin maaseudun väestön keskuudessa hammasharjan käyttöönotto takkuili ja niinkin myöhään kuin 1960-luvulla hammasharjat olivat maassamme harvalukuisia. Puisia hammasharjoja ei enää juurikaan nähnyt, mutta suoravartiset ja suoraharjaksiset harjat olivat tuttu näky

Tekniikan ja materiaalien kehittyessä myös hammasharja koki evoluution. Suoravartiset, puiset hammasharjat vaihtuivat muovisiin, ja ensimmäiset  synteettiset harjat otettiin käyttöön 1930-luvun lopussa. Muotoilun edelleen kehittyessä hammasharjan varsi kaartui anatomisesti suuhun sopivaksi.

Harjanvalmistajat alkoivat valmistaa hammasharjoja vauvasta vaariin. Lasten hammasharjat koristeltiin houkuttelevasti piirroshahmoin, hammasmukeja tehtiin moneen makuun - pupuista peikkoihin.

Vanhemman väestön tekohampaille kehitettiin oma harjamallinsa, joka puhdisti kaikki proteesin kolot ja kaarteet.

Tämän päivän harjat ovat jo lähes hammaslääkärin työkaluja, joissa on kielen raaputtimet, poskien sisäpintojen puhdistajat - ja tietysti itse harjakset.

Koululaisten kauhistus

Kukapa meistä ei muistaisi kouluaikojen hammaslääkärikäyntejä. "Muistan paikan kamalan, hammaslääkäri "tohtorin", siellä hampaat revitään, ikenet vain jätetään."

Hampaiden hoidon yleistyessä myös hammassairaudet ovat vähentyneet ja hampaistot tervehtyneet. Koululaisten hammashuollon myötä reikiintyminen on vähentynyt: kun vuonna 1972 lähes 90 prosenttia koululaisista tarvitsi paikkaushoitoa, nykyisin määrä on noin kolmannes.

Hampaattomien osuus väestöstä on vähentynyt koko ajan. Kaikken eniten hampaattomia on edelleen iäkkäissä - 65–74-vuotiaista kolmannes ja 75 vuotta täyttäneistä puolet on hampaattomia. Syynä tervehtymiseen on ennenkaikkea hammashuoltopalvelujen  taso ja niiden käyttö sekä tietysti terveellisten elintapojen yleistyminen ja parantunut suuhygienia.

Hammashuolto on kansantaloudellisesti merkittävä kustannus varsinkin, kun aikuisväestö on otettu julkisen hammashuollon piiriin. Yhtälailla kansantaloudellisesti merkittävä kustannus on hampaiden hoitamatta jättämisen aiheuttamat sairaudet ja niiden hoitaminen terveydenhuollon piirissä - diabetespotilaiden komplikaatiot, sydän- ja verisuonisairaudet jne.

Viime aikoina ovat lisääntyneet myös kosmeettiset hammashoidot - valkaisut ja oikomishoidot. Vaikkakin oikomishoitoa pidetään yleisesti kosmeettisena, purentavirheet saattavat aiheuttaa myös fysiologisia oireita - esimerkiksi päänsärkyä. Vuosina 1975-1985 terveyskeskusten oikomishoitopotilaiden määrä lähes nelinkertaistui.

Kertakäyttöinen hammasharja

Hyvinvarustettujen lentokenttien vessoista on mahdollista hankkia myös kertakäyttöisiä hammasharjoja.


Kun terveyskeskusten ja sairausvakuutusten ikärajoitukset poistettiin, myös aikuisten hammasterveys on parantunut.

Lemmikelle omat makunsa

Lemmikkieläinten lisääntyessä hammasharjoja ja -tahnoja on alettu valmistaa myös lemmikeille. Esimerkiksi koirille on harjoja koon mukaan. Monenkirjavia ja yksivärisiä.

Erimakuisia hammastahnoja on tarjolla kanasta pihviin. Milloinkahan ihminen saa grillikanan makuisen hammastahnan?


Teksti: Ulla Maria Hoikkala ja Päivi Arvonen
Kuvat: Ulla Maria Hoikkala

Lähteet:
http://www.tilastokeskus.fi
http://www.verkkoklinikka.fi
http://www.pepsodent.fi
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00056
http://www.stakes.fi/FI/tilastot/tausta/Laatuselosteet/hammashuolto.htm
http://www.hammaslaakariliitto.fi/suun-terveys





Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2018 | Toisin Sanoen