Palaa takaisin edelliselle sivulle

Kaupunkien symbolit ovat matkailun myyntivaltteja

Ulla Maria Hoikkala, 26.5.2019


  • Ulla Maria Hoikkala

    Kaupunkisymboleiden tunnettuja kohteita on mm. Toronto Skyline ja CN-Tower.

    Kaupunkisymboleiden tunnettuja kohteita on mm. Toronto Skyline ja CN-Tower.


  • Ulla Maria Hoikkala

    Kari Kolan upea valoteos valaisi koko Kymijoen rannan vuonna 2015. Myös pylväät oli valaistu.

    Kari Kolan upea valoteos valaisi koko Kymijoen rannan vuonna 2015. Myös pylväät oli valaistu.


  • Ulla Maria Hoikkala

    Washington DC:n yksi tunnetuimpia maamerkkejä on George Washington Monument the Mallin keskellä.

    Washington DC:n yksi tunnetuimpia maamerkkejä on George Washington Monument the Mallin keskellä.




Kun kaupungit luovat identiteettiään, tietyistä maamerkeistä muodostuu symboleja koko kaupungille. Kaupungin profiilista tulee kuva, jonka ihmiset tunnistavat. Esimerkkejä on lukuisia niin Suomesta kuin ympäri maailmaa – esimerkiksi  Colosseum Roomassa, Akropolis Ateenassa, Big Ben Lontoossa, Vapauden patsas ja pilvenpiirtäjät New Yorkissa… Listaa voidaan jatkaa loputtomiin. Yhteistä näille kaikille on se, että niistä on tullut ikonisia ja niistä kaupungit tunnetaan ja tunnistetaan. Ne ovat suosittuja turistinähtävyyksiä ja miljoonat ihmiset haluavat nähdä ne.

new yrok

New Yorkin värikkään omenan "The Big Apple" äärellä on otettu miljoonia ryhmikuvia ja selfieitä.

Joskus näiden symbolien taustaan liittyy purku-uhka. Näin on ollut muun muassa yhden maailman ehkä tunnetuimman symbolin Eiffel-tornin kohdalla. Alun perin Eiffel-torni rakennettiin väliaikaiseksi vuonna 1889 pidettyä Pariisin maailmannäyttelyä varten. Rakennus oli tarkoitus purkaa 20 vuotta myöhemmin. Nyt 130-vuotias Eiffel-torni on maailman vierailluin maksullinen nähtävyys, jossa vierailee lähes seitsemän miljoonaa kävijää vuosittain.
pariisi

Liekö yhtäkään Pariisinkävijää, jolla ei olisi kuvaa Eiffel-tornista, muodossa tai toisessa.


Yksi Suomen suosituimmista nähtävyyksistä on Olavinlinna. Vuoteen 1847 asti linnassa toimi varuskunta. Sotilaskäytön loputtua linna toimi lyhyen aikaa tutkintovankilana, kunnes jäi tyhjilleen. Nyt Olavinlinna ja Savonlinnan Oopperajuhlat keräävät tuhansia kävijöitä. Esimerkiksi vuonna 2018 Oopperajuhlilla vieraili yli 70 000 kävijää eri tapahtumissa. Ja varmastikin jokainen jättää jälkeensä ainakin jonkun määrän euroja.

olavinlinna

Olavinlinna - Savonlinnan Oopperajuhlien päänäyttämö, jolla on mielenkiintoinen historia.

Kymenlaakson mahdollisuudet ovat olemassa

Myös Kymenlaaksoon on muodostunut ikonisia maamerkkejä, jotka luovat kaupungeille niille ominaisen silhuetin ja ilmeen. Ne tunnistetaan, mutta niiden hyödyntämisessä markkinoinnissa ei olla onnistuttu. Tällaisia ovat esimerkiksi Haukkavuoren näkötorni Kotkassa sekä tehdasyhdyskunnat pitkin Kymijoen rantoja. Ainoa symboliksi muodostunut lienee UNESCOn maailmanperintökohde Werla, jonka tunnuksesta on tullut alueen symboli ja ikoninen tunnus.

Yksi näkyvimmistä - ja puhutuimmista - Kouvolan alueen symboleista on teräsbetonisten voimajohtopylväiden rivistö Kuusankosken keskustassa Kymijoen rannalla. Rivistön pylväitä voi hyvällä syyllä verrata Eiffel-torniin Pariisissa, sillä molemmat ovat olleet purku-uhan alla.  Kuusankosken betonipylväiden purku-uhka on väistynyt – ainakin toistaiseksi – ja viimeinen uutinen vuodelta 2019 on, että pylväät kunnostetaan. Niiden käytön kehittäminen on edelleen täysin avoin. Syksyllä 2015 pylväät valaistiin Kari Kolan valotaideteoksella, joka keräsi tuhansittain vierailijoita ympäri Suomea katsomaan upeaa taideteosta.

Pylväsrivistöllä on merkitystä teollisen kulttuurimaisemakokonaisuuden osana, niin historiallisesta kuin maisemallisestakin näkökulmasta. Pylväät ovat kaupunkikuvan kannalta keskeisessä asemassa ja ne muodostavat yhdessä hahmotettavan kokonaisuuden." http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/hae_liite.aspx?id=100299&ttyyppi=pdf&kunta_id=286

valaistut

Kari Kolan valoshow oli upea ja toi kaupunkiin tunahsia katsojia.


Tehdasmiljöö yleensäkin on saanut uuden elämän myös Kuusankosken Taideruukissa, jonne on vuosien myötä kehittynyt taiteen ja käsityöläisten yhteisö. Taidenäyttelyt, konsertit ja erilaiset tapahtumat ovat muodostuneet osaksi alueen toimintaa ja tieto niistä leviää vaikkapa sosiaalisen median kautta laajalle.
ruukin viinimessut

Kuusankosken Taideruukin tilat muovautuvat moneksi. Kuvan viinimessuista huippuluokan konserttisaliksi.

Vuoden 1983 Asuntomessut Kuusankosken Naukiossa

Kun Kouvola valmistautuu kesän 2019 asuntomessuihin Korian Pioneeripuistossa, on hyvä palauttaa mieleen, että Kuusankosken Naukiossa pidettiin asuntomessut jo vuonna 1983. Alueella on 21.5.2007 voimaantullut yleiskaava, jossa alue on kaavoitettu "valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäväksi sen kulttuurihistoriallisen arvon, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten kohteiden ja aluekokonaisuuden vuoksi. Alueen arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään".

Itä-Naukion asuntomessuilla  pyrittiin kiinnittämään huomiota vanhojen asuinympäristöjen hoitoon ja kehittämiseen sekä edistämään tässä mielessä asuntosuunnittelua ja -rakentamista. Aluetta tiivistettiin rakentamalla vanhaan ympäristöön soveltuvia uudisrakennuksia. Yksitoista vanhaa asuinrakennusta säilytettiin ja peruskorjattiin. Alkuperäiset maakellarit jäivät asukkaitten käyttöön alueen keskustan viheralueelle, joka soveltuu myös pienimuotoiseen puutarhanhoitoon. Alueen vehreän kasvillisuuden säilyttämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Alueen eteläpäässä sijaitseva sauna-pesularakennus korjattiin yhteistilaksi, johon tulivat mm. työväenopiston kuvataideharrastajien toimintatilat.  Naukion saunan tiloissa toimii tänäkin päivänä kansalaisopiston tilat, näyttelytila sekä Kuusankosken Taideseuran työtila ja kokoontumishuone.

Kaupungin symbolit ovat myyntivaltteja

taidesauna

Naukion Taidesauna on monenlaisen taiteen ja kulttuurin koti. Sen oven
vieressä seinassa on taideseuran pitkäaikaisen jäsenen Juha Lapin suunnittelema tunnus.


Monen kaupungin politiikkaa katsoa tulevaisuuteen on kuitenkin jättää kaikki entinen "silleen". Ei korjata, remontoida, huolleta eikä kehitetä - annetaan vain olla ja ennen pitkää aika tekee tehtävänsä. Näin on jo kadotettu paljon vanhaa, arvokasta rakennusperinnettä ja kulttuuria, jota ei voi rahalla korvata eikä ostaa kaupasta kilottain tai metreittäin.

Mutta näinhän ei tarvitse olla. Pariisin Notre Dame - yksi maailman tunnetuimpia maamerkkejä - tuhoutui jokin aika sitten tulipalossa. Tuhoa kauhisteltiin ympäri maailmaa ja sen pelastamista seurattiin yötä päivää. Pariisilaisten suru oli valtava ja tuntui, kuin heidän sydämeensä olisi tullut valtava aukko. Kaikki tunnustavat Notre Damen merkityksen Pariisin silhuettiin ja kaupunkikuvaan, sillä se on kiistämättä yksi Pariisin turistinähtävyyksistä Eiffel-tornin lisäksi. Kenellekään tuskin tuli mieleen jättää se ”silleen”. Varainkeruu kirkon jälleenrakentamiseen ja korjaamiseen on tuottanut jo yli miljardi euroa (per 26.4.2019) ja se menee ohitse kaiken muun. Sen merkitys Ranskalle ja koko maailmalle on kiistaton.

Rautatie on tärkeä osa Kouvolan historiaa ja nykypäivää

Nykyisen Kouvolan historia on vahvasti rautatiekulttuuriin ja kasarmihistoriaan pohjautuva. Rautateiden risteysasema on näkynyt entisen Kouvolan kaupallisessa tunnuksessa. Kouvolassa sijaitsee KRAO eli Kouvolan Rautatie- ja aikuiskoulutuskeskus, jossa pääkoulutustuotteet ovat liikenneturvallisuustehtävien ja radanpidon tehtävien koulutukset sekä näitä täydentävät ja ylläpitävät koulutukset.

Kouvolan rautatiekulttuurin ja risteysaseman tunnuksena on ollut vanha höyryveturi ”Ruuhveltti”, joka on tervehtinyt Kouvolaan saapuvia kävijöitä. Se on ollut kunnianosoitus historialle ja sen parissa työskenneille tuhansille paikkakuntalaisille. Nyt veturi on rapistunut ja ruostunut, kun vapaaehtoiset ylläpitäjät ovat harventuneet ja harmentuneet. Ruuhvelttia voitaneen hyvin pitää rautatieperinteen ”vaivaisukkona”., joka perinne elää vahvana läntisessä Suomessa Pohjanmaalla, Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.

Tuleva kesä on tärkeä Kouvolan tulevaisuuden kannalta, sillä valtakunnalliset asuntomessut tuovat kaupunkiin myös raiteita pitkin potentiaalisia asukkaita. Toivottavasti heille tarjotaan nähtäväksi myös kaupungin arvokasta historiaa. Se on osoitus myös kaupungin johdon kunnioituksesta kaikkia uuden Kouvolan perustamiskuntien (Kouvola, Kuusankoski, Jaala, Elimäki, Anjalankoski ja Valkeala) historiaa kohtaan. Ilman kunnioitusta ei voi syntyä symboleita.

Nyky-Kouvolan johto ei tosin tunnu olevan kovin kiinnostunut maamerkkien ja symbolien rakentamisesta ja säilyttämisestä - halutaan olla hajuttomia, värittömiä ja mauttomia. Ruuhveltin siirtämisestä syntynyt kansanliike on nyt kuitenkin saanut kaupunginhallitukselta luvan, että vanha museoveturi Ruuhveltti luovutetaan talkooväen kunnostettavaksi. Mikäpä olisikaan parempaa mainosta rautatiekaupunkina itseään tituleeraavan Kouvolan markkinoinnille, kun upea historiallinen veturi rautatieasemalla. Kunnostettiinhan sen betoninen pylväskatto joitakin vuosia sitten alkuperäiseen asuunsa.

Rakennetun ympäristön ja perinnekulttuurin ymmärtäminen ovat kiinteistöosastolla tehtävässä työssä suuri etu. Toivoa sopii, että nykyinen johtajuus on riittävän vahvaa ainutlaatuisen ja vielä jäljellä olevan teollisuusperinteen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Säilytettävää on jokaisessa niemessä, notkossa ja saarelmassa, mutta kaikkeahan ei tietenkään voida jättää ennalleen. On kuitenkin katsottava silmällä kuin helmellä, mikä on arvokasta tulevien sukupolvien kannalta.

Kaikki uusi ei toki aina ole huonoa ja kaikki vanha ei ole säilyttämisen arvoista. On kuitenkin tärkeää nähdä näiden kahden välinen suhde - ei ole toista ilman toista. Ilman siltoja ei voida siirtyä historiasta tähän päivään ja tulevaisuuteen.



On suuri merkitys, minkä annetaan "vaan olla".






Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2019 | Toisin Sanoen