Palaa takaisin edelliselle sivulle

Vanhan seuraksi uutta

Ulla Maria Hoikkala, 6.11.2018


Ulla Maria Hoikkala

Opiskelijat aloitusseminaarissa Kotiseututalossa. Kuvassa oikealla Leo Lindroos.

Opiskelijat aloitusseminaarissa Kotiseututalossa. Kuvassa oikealla Leo Lindroos.




Kuusankosken kotiseututalo on arkkitehti Lars Sonckin parhaiten säilynyt kansallisromanttinen pyöröhirsinen rakennus Suomessa. Se valmistui alkuaan Pienten lasten kouluksi eli Kymintehtaan kansakoulutaloksi vuonna 1897 samanaikaisesti tätä kookkaamman Isonkoulun kanssa. Koulu sijoitettiin Kymintehtaalle pystysuoran kalliokielekkeen päälle, minkä vuoksi sitä alettiin kutsua Mäki- tai Norjalaiskouluksi.

Vuonna 1953 koulusta kirmasi kesälaitumelle viimeinen koululuokka ja rakennus purettiin hirsi hirreltä ja siirrettiin Kuusankosken Kettumäelle vuonna 1957. Nykyiseen käyttöönsä kotiseututalona se vihittiin 14.9.1958.

kotiseututalo

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMK:in koulutusvastaava Heli Abdel-Rahman ehdotti kevättalvella 2018, että arkkitehti Leo Lindroos AS LL TK -arkkitehtuurikollektiivista suunnittelisi ja pitäisi kurssin, jossa puumuotoilijaopiskelijat perehtyisivät arkkitehdin ja muotoilijan vuorovaikutukseen. Nuori kollektiivi työskentelee arkkitehtuurin, kuvataiteen ja huonekalujen sekä muiden pienen mittakaavan projektien parissa.

Leo Lindroos kiinnostui aiheesta.Kuusankosken Kettumäeltä Lindroos löysi rakennuksen, joka täytti vaatimukset ja herätti mielikuvituksen. Rakennus on toiminut muun muassa kouluna, ateljeena, näyttelytilana ja esitystilana.

Miten Kotiseututalo valikoitui kohteeksi?

Kun Leo Lindroos otti yhteyttä Kotiseututalon tiedottajaan toukokuussa 2018 ja ehdotti yhteistyötä XAMK:iin suunnitellun kurssin puitteissa, kiinnostus yhteistyöhön heräsi välittömästi.

- Haaste on tuottaa aikaa nähneen rakennuksen pariksi yhtälailla kestävä huonekalu, joka tulevienkin sukupolvien mielestä kuuluu rakennukseen ja olisi sääli siirtää sieltä pois, pohtii Lindroos. Hän toteaa, että esimerkiksi Alvar Aallon rakennuksissa arkkitehtuuri ja Aallon Artekin huonekalut muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Lars Sonckin kohdalla rakennukseen sopivasta kalustosta ei ole yhtä vahvoja mielikuvia, joten suunnitteluprosessi on helpompi pitää vapaana.

Huonekalun ja arkkitehtuurin synergia -kurssi johdattaa puun käyttöön arkkitehtuurissa. Kurssin tavoitteena on puumuotoilijan ja arkkitehdin vuorovaikutuksen ymmärtäminen historiaa tarkastelevien luentojen ja omakohtaisen suunnittelijakokemuksen kautta. Opiskelija oppii katsomaan tilan arkkitehtonisia piirteitä ja projisoimaan niitä omaan työhönsä muotoilijana. Tehtävän aikana opitaan myös suunnitelman ja tavoitteiden kommunikointia esitystavoilla, jotka ovat muotoilijalle ja arkkitehdille yhteisiä.

Lokakuussa 2018 alkaneen kurssin aloitusseminaari pidettiin Kotiseututalossa. Puolen toistakymmentä opiskelijaa saapui paikalle, jossa he tutustuivat sekä taloon että sen suomiin mahdollisuuksiin. Lyhyen esittelyn seurasta ja Kotiseututalosta pitivät Kuusankoski-Seuran tiedottaja Ulla Maria Hoikkala sekä johtokunnan jäsen Pasi Luhtaniemi.

mallinnos

Ensimmäinen työ on huoneiden mallinnos. Tässä mallinnos luokkahuoneesta, joka toimii nykyisin näyttelytilana.

Harjoitustyö toteutetaan tehtävänä, jossa opiskelija suunnittelee yhden huonekalun Kotiseututalon historialliseen hirsirakennukseen. Onnistuneessa harjoitustyössä uuden huonekalun ja olemassa olevan arkkitehtuurin välille syntyy tilakokemusta rikastuttava yhteys: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Leo Lindroos:
- Halusin tässä työssä tutkia arkkitehtuurin ja huonekalun suhdetta käytännön harjoituksen kautta: suunniteltaisiin olemassa olevaan rakennukseen huonekalu. Etsin puurakennusta, jossa puuta ei ole käytetty pelkästään pintana, vaan rakenteena ja liitoksena. Rakennuksen tulisi olla myös todistanut kestävyytensä pitkän ikänsä ja eri käyttömuotojen kautta. Toivoin tämän antavan mittapuun puumuotoilijan työlle.


Opiskelijat esittivät varovaisia arvioita omasta osallistumisestaan, mutta yksi nousi ylitse muiden. Puu materiaalina on lämmin ja sitä arvostetaan maailmanlaajuisesti. Näin totesivat muun muassa Angelina Petertsens Kuusankoskelta ja Joel Eronen Kouvolasta. Kurssi on molemmille opiskeluissa pakollinen, mutta mieluinen.

- Puu on ekologinen materiaali, se uusiutuu itsestään metsässä. Se on elävä ja tuntuu mukavalta ja lämpimältä, miettii Eronen.

Kurssi kestää syksyn ja loppuseminaari pidetään Kotiseututalolla 15.12.2018. Opiskelijoiden tuotoksista tehdään kirja ja työt asetetaan näytteille Kotiseututalon näyttelytilaan. Näyttelyn ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Teksti ja kuvat Ulla Maria Hoikkala ja kurssilaiset


Kotiseututalo on nykyisin Kouvolan kaupungin omistama ja sitä ylläpitää kotiseudun perinteitä vaaliva Kuusankoski-Seura ry.

Xamk aloitti toiminnan vuonna 2017,  kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut fuusioituivat.

 








Riippumaton verkkojulkaisu

Toisinsanoen-verkkolehti on puolueeton ja riippumaton verkkojulkaisu, josta lukija löytää sekä paikallisesti että alueellisesti kiiinnostavia uutisia tapahtumista, elinkeinoelämästä ja ihmisistä.

Lehteä toimitetaan ammattitaidolla ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.



Mainostajalle

Haluatko mainostaa Toisinsanoen.fi -verkkolehdessä?

Ota yhteyttä:
toimitus@toisinsanoen.fi

Toimittajat

Lehden toimittajakunta muodostuu kokeneista toimittajista sekä asiantuntijakirjoittajista. Heidän avullaan on helppo sukeltaa toisinsanoen-lukunautintoihin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutustu toimittajiin >

Ideologia

ToisinSanoen tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka haluavat lukea riippumattomia uutisia lähialueelta ja hieman kauempaakin.

Lehtemme lukijakuntaan kuuluu myös eri maissa asuvia ulkosuomalaisia.


© 2018 | Toisin Sanoen